Kolumni

Mitä opettajat eivät koulussa kerro nykynuorisolle

Kommunikointitaito, nopea oppiminen ja tilannetaju ovat työelämän keskeisimpiä menestyksen mittareita, kun taas koulussa arvostetaan enemmän akateemisia taitoja. Nykyään yritykset vaativat työntekijöiltään ammatillisen osaamisen lisäksi myös sosiaalisia taitoja. Tätä ei erityisesti opeteta koulussa, vaan odotetaan, että ihmiset tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa luonnostaan.

Arjen asenteista

Matkalla kohti rasismista ja syrjinnästä vapaata yhteiskuntaa jokaisen olisi tärkeää pohtia omia ennakkoluulojaan. Sen sijaan, että näkee uudet ihmiset jonkin ryhmän edustajana, stereotypiana, joilla ei ole omia mielenkiinnon kohteita tai persoonallisuutta, heidät pitäisi kohdata yksilöinä. Ihmisten tulisi vapautua ajattelumallista kaikki nuo ovat tietynlaisia.

Media as platforms for youth civic engagement in Rio de Janeiro's favelas

Leonardo Custódio writes that in the Rio de Janeiro's slum youth can be paradoxically discriminated if they refuse criminal life and leave the favela for better job and educational opportunities.

Nuoret ja yhteisöllinen rasisminvastaisuus

Antti Kivijärven kolumnissa Nuoret ja yhteisöllinen rasisminvastaisuus annetaan neljä vinkkiä siitä, kuinka vastustaa rasismia käytännössä. Rasismin voima piilee usein siinä, että sen takana seisoo hiljaisesti hyväksyvä yhteisö. Tämä asetelma olisi syytä kääntää päälaelleen.

Globaali nuoruus kävi Turussa

Eliisa Kylkilahti kirjoittaa Turussa järjestetystä pohjoismaisesta nuorisotutkimuskongressista. Vaikka NYRIS-konferenssista on tullut kansainvälinen ja entistä suurempi tapahtuma, on sen hengessä silti säilynyt pohjoismainen rentous – ja ennen kaikkea nuorisotutkimuksen ilo.

Kesäpurtavaa 1: Rakenteilla ja toimintaedellytyksillä hämmentäminen – normaalitila jota ei enää huomaa, ei jaksa?

Mielenkiintoisuus ei tunnu vähenevän tällaiselle yhteiskunnallista seurantaa tekevälle tutkijalle. Kysymys nuorisotyön asemasta ja sen merkityksen hahmottumisesta näyttää virittyvän erilaisten mahdollisten kehityskulkujen asetelmassa. Samalla kontekstina ovat Suomen rauhanajan historian suurimmat uudistukset monissa rakenteissa.

Arjen asenteista

Matkalla kohti rasismista ja syrjinnästä vapaata yhteiskuntaa olisi jokaisen tärkeää pohtia omia ennakkoluulojaan. Sen sijaan, että näkee uudet ihmiset jonkin ryhmän edustajana, stereotypiana, joilla ei ole omia mielenkiinnon kohteita tai persoonallisuutta, heidät pitäisi kohdata yksilöinä. Ihmisten tulisi vapautua ajattelumallista kaikki nuo ovat tietynlaisia.

Välineitä sukupuolisensitiiviseen seksuaaliseen väkivaltatyöhön

Seksuaalisuus on erityisen haavoittuva osa-alue. Kaikenlainen väkivalta vaikuttaa negatiivisella tavalla nuoren hyvinvointiin. Hoitamattomana lapsuudessa ja nuoruudessa koetut väkivallankokemukset kasaantuvat ja voivat muuttua ylisukupolvisiksi.

Rasisminvastaisuuden ei pidä keskittyä vain yksittäistapauksiin

Vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen minulta on melkein jokaisessa maahanmuuttoaiheisessa tilaisuudessa kysytty, onko rasismi lisääntynyt. Joudun kerta toisensa jälkeen tuottamaan pettymyksen: en tiedä.

Toisaalta, onko rasismin määrällinen lisääntyminen juuri tärkein kysymys? Rasismia voi olla entistä enemmän, vaikka uutiskynnyksen ylittäviä hurjia tapauksia olisi vähemmän. Vastaavasti yksittäiset uutiskynnyksen ylittävät tapaukset eivät ole välttämättä automaattisesti osoitus lisääntyneestä rasismista.

Rasisminvastaista toimintaa netissä

Keskusteluissa usein huomaamme, että rasismista on kirjavia käsityksiä ja tämä puhututtaa monesti netissä.”Mitä se rasismi sitten oikein tarkoittaa?” Lyhyesti vastaamme rasismin olevan ihmisen tai ihmisryhmän asettamista muita alempiarvoiseen asemaan esimerkiksi ihonvärin, kulttuurin tai uskonnon vuoksi. Rasismi on nuorten keskuudessa jokapäiväistä ja sitä ylläpidetään monin eri tavoin.

Sivut