Kolumni

Mitä juuri nyt on hyvä tietää päihteistä

Huumerintamalla kulunut vuosi on tuonut paljon uutta tutkimustietoa. Uusi tieto on sekä vaikuttanut kannabiksen yhteiskunnalliseen paikka että nostanut lääkkeiden väärinkäytön erääksi vakavaksi huolenaiheeksi. Varsinaisessa seminaarissa puheenvuorossa oli mukana myös kolmas teema. Se liittyi alkoholin paikkaan suomalaisessa kulttuurissa ja erilaisten ehkäisytoimien logiikkaan – alkoholin mielikuvamainonnan vuoksi hyvinkin ajankohtainen teema.

Miten huumausainepolitiikkaa tehdään 2010-luvulla?

Kotimaisen huumausainepolitiikan koordinaatiovastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Koordinaatiolla sovitetaan yhteen kansallisia huumausainepolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä. Huumepolitiikan koordinaation kannalta tärkein yhteistyöelin on sosiaali- ja terveysministeriön johtama kansallinen huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä, johon kukin hallinnonala tuo keskusteltavaksi sellaiset valmistelussa olevat asiat, joilla on yleistä huumausainepoliittista merkitystä.

Miksi nuoret juovat ja kuinka siihen voidaan vaikuttaa?

Menetelmäkehittäjänä puhun siitä. kuinka nuorten juomiseen on tarkoituksenmukaista vaikuttaa. Aineistonani on noin 50 tekemääni haastattelua, jossa erilaisia opiskelijaryhmiä pyydetään kertomaan heidän mielestään hauskoista ja inhottavista juomistilanteista. Kertomusten pohjalta saadaan ilmaisuvoimaista tietoa siitä, mitä eri ryhmät juomisellaan tavoittelevat ja mistä haluavat sanoutua irti − vastauksia kysymyksiin miksi juodaan.

Tutkimuksesta, valistuksesta ja epävarmuuden sietämisestä

Päihdevalistusta – lähinnä päihdekasvatusohjelmia ja joukkotiedotuskampanjoita – on tutkittu ja arvioitu paljon ja ne on todettu keinona melko mitättömiksi. Käytetyt tutkimusmenetelmät eivät kuitenkaan kykene jäljittämään valistuksen todellisia vaikutuksia eivätkä tukemaan sen arviointia.

Ehkäisevän päihdetyön ammatillisia lähtökohtia

Joskus nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset valittelevat, että tutkijoiden kirjoitukset ja puheet ovat vaikeaselkoisia, eikä niistä pysty ammentamaan työssä tarvittavaa tietoperustaa. Samoin nuorisotutkijat tuskailevat ajoittain käytännön työntekijöiden piittaamattomuuden tai ymmärtämättömyyden kanssa, koska heidän kirjoituksiaan tai puheitaan ei riittävästi noteerata työelämässä. Viestinnän ja vuorovaikutuksen ongelmat estävät tai ainakin vaikeuttavat joskus tutkijoiden ja käytännön työntekijöiden vuoropuhelua. Ongelmaa ei kuitenkaan kannata ylikorostaa tai vaipua epätoivoon.

Kiusaamisen ehkäiseminen osaksi kouluissa tehtävää nuorisotyötä

Kiusaaminen on luonteeltaan piiloinen ja monimuotoinen ilmiö, josta usein tunnistetaan vain jäävuoren huippu – ja sekin monesti liian myöhään. Kiusatuksi tuleminen voi traumatisoida pysyvästi. Yksi kiusaamisen muoto ei ole toista lievempi, vaan kaikenlainen kiusaaminen jättää jälkensä. Kiusaamisilmiön tunnistaminen, siihen puuttuminen, kiusatuksi tulleiden jälkihoito sekä kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ovat kaikkien aikuisten ja kasvattajien velvollisuuksia.

Kesäpurtavaa 2: Onko nuorisotyöstä edes perustietopohjaa?

Nuorisotyöstä saa yleiskuvan nopeimmin ja varsin kattavasti surffailemalla alan organisaatioiden nettisivuilla: hyödyllisimpiä tällöin ovat sen eri osa-alueiden esittelyt. Seuraavaksi voi hankkia luettavakseen vastaavia työn käytäntöjä koskevia julkaisuja tai alan yleiskatsauksia, tai erillisiä tutkimusraportteja.

A riot is the language of the unheard

The Riots of London started out as a peaceful demonstration in Tottenham over the fatal police shooting of Mark Duggan, aged 29 and father of four children. About 120 people were marching towards Tottenham Police Station on Saturday, demanding official acknowledgement that Mark had been killed 36 hours after the shooting occurred. Three hours later violence escalated, and soon buildings were set on fire.

Kiusaamisesta kunnioitukseen

Nuorisotutkimuslehden 2/2011 teema on Väkivalta ja kiusaaminen. On kulttuuriamme kuvaavaa, että traumojemme keskeisenä syynä on kiusatuksi ja pahoinpidellyksi tuleminen, ja ehkä tätäkin vielä yleisemmin laiminlyövässä ja vähättelevässä vuorovaikutuksessa kituminen. Suomalaisten kiintymyssuhteiden on todettu olevan keskimääräistä välttelevämpiä, ja vuorovaikutuksen haavoittavuus onkin kulttuurimme kipukohtia.

Mitä opettajat eivät koulussa kerro nykynuorisolle

Kommunikointitaito, nopea oppiminen ja tilannetaju ovat työelämän keskeisimpiä menestyksen mittareita, kun taas koulussa arvostetaan enemmän akateemisia taitoja. Nykyään yritykset vaativat työntekijöiltään ammatillisen osaamisen lisäksi myös sosiaalisia taitoja. Tätä ei erityisesti opeteta koulussa, vaan odotetaan, että ihmiset tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa luonnostaan.

Sivut