Kolumnit

Millaisen kannan puolueiden vaaliohjelmat ottavat monikulttuurisuuteen? Millainen on suomalaisuuden yhteisö puolueiden näkökulmasta katsottuna? Mitä avoin Suomi puolueille tarkoittaa? Entä rasismi ja sen vastustaminen? Tutkijat asettuvat puntaroimaan tällaisia kysymyksiä kirjoitussarjassa, jonka taustalla on Muuttuva kansalaisyhteiskunta -hankkeen yhteistyö.

Tämänhetkisten eduskuntapuolueiden vaaliohjelmia lukiessa voi pysähtyä toteamaan melko itsestään selvän seikan: ohjelmatekstit on kirjoitettu ”suomalaisille”. Tämä seikka on kenties niin itsestään selvä, että sitä on vaikea tunnistaa saatikka kyseenalaistaa. Tässä kohden on aiheellista kysyä, mitä kyseenalaistamista on suomalaisten puhuttelemisessa? Ovathan ainoastaan Suomen kansalaiset äänioikeutettuja tulevissakin eduskuntavaaleissa.

Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä toteuttamassa vaalitutkimushankkeessa tarkastellaan monipuolisesti nuoriin ja eduskuntavaaleihin liittyviä teemoja. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa aloitettiin 14.03.2011 nuoria ja eduskuntavaaleja koskeva mediaseuranta. Mediaseurannan aineiston ja analyysin kohteina olivat Helsingin Sanomat ja Joensuussa ilmestyvä sanomalehti Karjalainen sekä niiden verkkosivut.

Tarkastelin vaaliohjelmissa ”luonnollistuneen suomalaisuuden” ja Euro-/etnosentrismin ilmauksia. Puhetavat koostuvat lausumista, jossa suomalainen kansanluonne, kulttuuri tai kulttuurisuus esitetään itsestään selvänä ja ensisijaisena. ”Luonnollinen suomalaisuus” ilmenee vaaliohjelmissa sekä näkyvästi että piilevästi. Se on ensinnäkin suoraa ja aiottua puhetta siitä, mitä suomalaisuus on, tai mitä sen tulisi olla.

Osallistuimme Lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla -seminaariin tiistaina 24.3.2011 Savoy-teatterissa. Ryhmämme on erikoistumassa kansalaisvaikuttamiseen ja olemme perehtyneet osallisuusteemaan opintojen ja osin myös opinnäytetöiden merkeissä. Opiskelijan näkökulmasta seminaarissa esiintyi useita mielenkiintoisia puhujia nuorisotutkijoista ministereihin.

Vanhemmille tarkoitettu vertaisryhmätoiminta on parhaimmillaan turvallinen ympäristö, jossa voi ryhmän avulla löytää uusia keinoja vanhemmuuden tukemiseksi. Nuorten kriisipiste järjestää vertaisryhmätoimintaa niille vanhemmille, joiden lapsen seksuaalinen identiteetti on tuonut mukanaan uusia vanhemmuuteen liittyviä kehityshaasteita.

Reilu kauppa ja yritysten yhteiskuntavastuu ovat nuorille läheisempiä asioita kuin vanhemmille. Vanhemmat muistavat vielä hyvin ne ajat, kun suurin osa tuotteista oli valmistettu Suomessa, mutta nuoret ovat syntyneet suoraan globaaliin maailmaan. Olen ollut todistamassa monta kertaa, kuinka juuri nuoret sanovat vanhemmille, että ostetaan tätä reilumpaa kahvia, kun olen esitellyt Reilua kauppaa ruokakaupoissa.

Ensiksi haluan onnitella tutkijakollegaa upeasta väitöskirjasta! Aion suositella sitä kaikille. Se on kuin dekkari: mukaansatempaava, helppolukuinen, hyvin kirjoitettu. Aiheesi, arkipäivän rasismi kouluissa, on mitä ajankohtaisin, vaikea ja vaiettu.

Nuorisotutkimus-lehden teemanumerossa 4/2010 tarkastellaan taiteellisen toiminnan ja hyvinvoinnin välistä suhdetta. Kulttuurin ja taiteen myönteiset vaikutukset inhimilliseen hyvinvointiin ovat juuri nyt ajankohtaisia ja esillä.

Nuorisotyön kehittämisverkosto on tutkijoiden, nuorisotyön käytännön toimijoiden ja koulutuksen ammattilaisten löyhä yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on koordinoida ja vaikuttaa nuorisotyön kentän kehittämiseksi ja kehittymiseksi. Verkosto on pitänyt keskustelukokouksia, joissa on tullut paljon asiaa ja ajatuksia esille.