Kolumnit

”Narun jatkoksi vaan” - Näin digirasistit muuttivat Suomen

”On se helvetti, ettei näille mamuille löydy kuria ja lakia. Narun jatkoksi vaan.” Lauseet ovat Suomen johtavan talouslehden Kauppalehti.fi :n kommenttiketjusta. Ketju oli otsikoitu ”Hiv-positiivinen neekeri raiskasi alaikäisen tytön”.

Miten voin vastustaa rasismia käytännössä?

Rasismista keskustellaan kiivaasti juuri nyt. Maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta väitellessä todetaan usein, että kova kritiikki ei ole sama asia kuin rasismi. Teesi kuuluu, että maahanmuutosta on voitava keskustella niin kuin asiat ovat ja kaikkien on oikeus ilmaista mielipiteensä monikulttuurisuudesta.

Se on meistä kiinni

Syrjinnän vastustaminen alkaa ihmisestä itsestään. Yksilön täytyy ensin sisäistää, mitä rasismi merkitsee, mitä se on saanut aikaan kautta historian ja miten sitä esiintyy ympärillämme. Muuten on vaikea argumentoida rasisminvastaisuuden tärkeydestä ja kannustaa siitä avoimesti puhumista. Aloittakaamme siis pienestä. Tutustutaan aiheeseen ja kannustetaan keskustelua ympärillämme missä tahansa olemmekin.

”Tuleeko joku nyt vetämään meitä turpaan?”

Maanantaina 18. huhtikuuta ystäväni seisoi Hakaniemen metroaseman tuulikaapissa, kun kolme teini-ikäistä, tummaihoista poikaa tuli hänen luokseen. Yksi pojista avasi keskustelun. Hän halusi tietää, mitä ystäväni ajatteli Suomen eduskuntavaalien tuloksista. Pojat olivat huolissaan siitä, mitä maahanmuuttokriittisyydestä tunnettujen Perussuomalaisen valtava vaalivoitto käytännössä tarkoittaisi.

Miten tehdä asioita sanoilla? Rasistinen puhe rasistisena tekona.

Rasistinen kielenkäyttö on tekemista siinä missä muunlainenkin kielenkäyttö. Tämän takia on tärkeää muistaa, että sananvapauden vaalimiseen kuluu myös vastuu. Kolikolla on kaksi puolta: oikeus ja velvollisuus.

Nuorisotutkimus-lehden Pohjoisen kulttuurit -teemanumeron 1/2011 pääkirjoitus

Arkielämässä ja akateemisissa keskusteluissa pohjoisuutta määritellään usein etelän kautta, aivan kuin periferia käsitteellistyy suhteessa keskustaan. Pohjoisen kulttuurit -teema haastaa näitä dikotomioita sekä tarjoaa tilan pohjoisen sisäisten erojen ja erityisyyden esilletuomiseen.

Nuorten näkemyksiä hyvinvoinnista ja sen tukemisesta – ”Koulussa on kaiken maailman kuraattorit ja psykologit. Mitä välii, jos asioihin ei puututa?”

Kaupungin nuorisotoimi järjesti nuorten kuulemista varten leirin, joka tuotti osallisuutta ja käänsi politiikkaa nuorten kielelle. Lasten ja nuorten hyvinvointipoliittinen suunnittelu on lakimuutosten myötä noussut keskeiseksi kehittämisen kohteeksi kunnissa. Se edellyttää uudenlaisia toimintoja ja ehkä uudistuneita asenteitakin. 

Eduskuntapuolueiden maahanmuuttopoliittiset linjaukset

Puolueiden periaateohjelmissa (2005-2006) maahanmuutto-, monikulttuurisuus- tai yhdenvertaisuusasiat näkyvät vain yleisluontoisen ympäripyöreästi. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuodelta 2006 painottuu työperäiseen maahanmuuttoon, vaikka kattaa myös humanitaarisen maahanmuuton ja koskettelee monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistämistä. Puolueiden maahanmuuttopoliittiset ohjelma-asiakirjat ovat tuoreita. RKP:n ohjelma on tehty 2008 ja kokoomuksen raportti 2009.

Monikulttuurisuus, suomalaisuus ja rasismi puolueiden vaaliohjelmissa

Millaisen kannan puolueiden vaaliohjelmat ottavat monikulttuurisuuteen? Millainen on suomalaisuuden yhteisö puolueiden näkökulmasta katsottuna? Mitä avoin Suomi puolueille tarkoittaa? Entä rasismi ja sen vastustaminen? Tutkijat asettuvat puntaroimaan tällaisia kysymyksiä kirjoitussarjassa, jonka taustalla on Muuttuva kansalaisyhteiskunta -hankkeen yhteistyö.

Kenelle puolueet puhuvat?

Tämänhetkisten eduskuntapuolueiden vaaliohjelmia lukiessa voi pysähtyä toteamaan melko itsestään selvän seikan: ohjelmatekstit on kirjoitettu ”suomalaisille”. Tämä seikka on kenties niin itsestään selvä, että sitä on vaikea tunnistaa saatikka kyseenalaistaa. Tässä kohden on aiheellista kysyä, mitä kyseenalaistamista on suomalaisten puhuttelemisessa? Ovathan ainoastaan Suomen kansalaiset äänioikeutettuja tulevissakin eduskuntavaaleissa.

Julkaise syötteitä