Rikollisuus, väkivalta

Nuorisotutkimuslehden 2/2011 teema on Väkivalta ja kiusaaminen. On kulttuuriamme kuvaavaa, että traumojemme keskeisenä syynä on kiusatuksi ja pahoinpidellyksi tuleminen, ja ehkä tätäkin vielä yleisemmin laiminlyövässä ja vähättelevässä vuorovaikutuksessa kituminen. Suomalaisten kiintymyssuhteiden on todettu olevan keskimääräistä välttelevämpiä, ja vuorovaikutuksen haavoittavuus onkin kulttuurimme kipukohtia.

Nuoret joutuvat eri ikäryhmistä kaikkein todennäköisimmin väkivallan uhreiksi. Kyselytutkimusten mukaan joka viides 15–24-vuotias on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana, kun vastaava osuus esimerkiksi 35–54-vuotiaista on 11 prosenttia. Mikäli kyselyihin on uskominen, nuorten väkivaltakokemukset ovat yleistyneet viime aikoina. Väitän, että yleisyydestään huolimatta nuorten väkivaltakokemuksiin liittyvää haavoittuvuutta ei tunnisteta riittävästi.

Vihapuheesta on tullut arkipäivää varsinkin nettiympäristöissä. 1990-luvulta alkaen lanseeratut Heikoin lenkki –tyyppiset pudotuspeli – ja tosi-tv-ohjelmat viitoittivat tietä julkisen häpäisemisen ja nolaamisen kulttuurille, joka rehottaa virtuaalitiloissa. Nuorten kannalta tämä tarkoittaa sitä, että he tottuvat vihapuheeseen ja myös itse tahtoessaan oppivat vihapuhuntaan. Toisaalta he myös harjaantuvat sietämään vihapuhetta ja opettelevat suojautumaan joutumasta sen kohteeksi.

Columbinen koulusurmista tuli kuluneeksi kymmenen vuotta 20. huhtikuuta tänä vuonna. Columbinen hirmuteot ovat olleet tunnettu mediatapahtuma, joka on synnyttänyt monenlaisia ilmiöitä. Surmat ovat toimineet kulttuurisena käsikirjoituksena ja viitekohtana, jonka tulevat koulusurmaajat pyrkivät ylittämään. Columbinen kaksi tekijää halusivat saada teoilleen maksimaalisen julkisuuden pyrkimällä mahdollisimman suuren tuhoon.

Tommi Hoikkala ja Leena Suurpää (toim.)
Kauhajoen jälkipaini. Nuorisotutkijoiden ja ammattilaisten puheenvuoroja. Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 25.

Tina Holmberg-Kalenius on kirjoittanut selkeän ja nopealukuisen kirjan vaikeasta aiheesta: koulukiusaamisesta. Teoksessaan Elämää koulukiusaamisen jälkeen (Gummerus, 2008) hän kertoo omista lapsuudenkokemuksistaan koulukiusattuna sekä erityisesti tyttärensä kokemuksista kiusattuna. Lisäksi kirjassa on runsaasti lainauksia koulukiusaamista koskevista nettikeskusteluista, sekä kiusattujen että heidän omaistensa puheenvuoroja.

Mikä on kiusaamista?

Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten esikuvana toimi Columbinen lukion vuoden 1999 verilöyly. Tuolloin Eric Harris ja Dylan Klepold teloittivat 13 ihmistä ja lopulta itsensä.