Nuorisobarometrin mukaan ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen liittyvä turvattomuus on nopeassa kasvussa. Vuonna 2008 enää joka neljäs nuori sanoi kokevansa vain vähän huolta ilmastonmuutoksesta, kun vielä kaksi vuotta aiemmin huolettomia oli yli kolmannes. Vuonna 2007 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvä enemmistö nuorista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeämpää kuin mikään muu poliittinen kysymys.
Perheemme abiturientti teki omatoimimatkan ystävänsä kanssa historiallisena hetkenä ja sai kokea, kuinka luonnonvoimat voivat muuttaa matkasuunnitelmia. Matkantekoa ei turhaan ole verrattu elämään, sillä molemmat tarjoavat yllätyksiä. Matka alkoi jo Tampereella seitsemän tunnin odottelulla, kun Ryanairin koneessa havaittiin moottorivika. Matkakohteina olivat Italia ja Kroatia.
Kun nuorilta kysytään heidän huolenaiheistaan, korkeimmalle nousee ilmastonmuutos. Vuoden 2008 nuorisobarometrin vaihtoehdoista se aiheutti eniten epävarmuuden ja turvattomuuden kokemuksia. Vuoden 2006 vaalikyselyssä enemmistö nuorista piti ilmastonmuutosta tärkeämpänä kuin mitään muuta poliittista kysymystä.
Väitän, että suomalaiset eläinoikeusaktivistit ovat nykyisin aiempaa taitavampia politikoijia ja mediatoimijoita. Väitän, että aktivistit osaavat toteuttaa harkittuja kampanjoita ja artikuloida sanomansa aiempaa paremmin. Väitän, että asiapitoinen ja harkittu kampanjointi voi alkaa aiempaa enemmän näkyä ihmisten kulutusvalinnoissa.
Median ja uusien yhteiskunnallisten ilmiöiden välinen suhde on kimurantti: välillä julkinen keskustelu laahaa maailmanmenon perässä, välillä se toimii vetojuhtana. Olipa julkisen debatin paikka mikä tahansa, ilman yhteisiä käsitteitä politiikka jää puuroiseksi.
Väitän, että halusitpa tai et, niin hakeutuessasi nuorisotyön ammattilaiseksi olet väistämättä mallina lapsille ja nuorille – ympäristöasioissakin. Se mitä teet ja miten teet, on merkityksellisempää, kuin se, mitä sanot.
Minä väitän tänään 27.10.2009, että kunnalliset palvelut toimivat hyvin ja lasten ja nuorten palvelut myös. Tai tarkennetaan sen verran, että minulla on kunnallisista palveluista hyviä kokemuksia. Seuraavassa todistajanlausunto:
Ravinnosta aiheutuu Suomessa noin neljännes yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomalaisten ruokailutottumukset ovat kehittyneet monin tavoin ihmisten, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta epäedulliseen suuntaan, koska lihaa ja eläinrasvoja syödään yhä enemmän.
Tulevaisuuden kouluissa on tarjolla lähtökohtaisesti vain ilmastoystävällistä kausikasvisruokaa. Perustellusta syystä on mahdollista saada erikseen myös sekaruokaa. Tällä hetkellä tilanne on päälaellaan, ja yhteiskunta valitsee lähes joka päivä oppilaiden puolesta luonnonvaroja kuluttavan, eläinten oikeuksia loukkaavan ja epäterveellisen ruokavaihtoehdon. Millä perusteella?
Olen ollut noin 30 vuotta kasvissyöjä eli likimain puolet elämästäni. Alunperin ryhdyin kasvissyöjäksi puhtaasti eläinsuojelusyistä. Kun olin tassutellut mukaan vapaaehtoiseen eläinsuojelutyöhön, huomasin kauhukseni miten ala-arvoisissa olosuhteissa eläimiä pidetään ja miten paljon suoranaista eläinrääkkäystä tapahtuu ruuantuotantoketjussa. Kuin veitsellä leikaten lopetin samantien kaikkien kuolleiden eläinten - lihan ja kalan - syömisen. Eläviä eläimiä kuten ostereita tai simpukoita en ollut koskaan syönytkään. Sitä päätöstä ei ole tarvinnut katua.
