Tutkimus

Sofia Laine * Metodologinen kosmopolitanismi ja maailmankansalaisen etiikka nuorisotutkijan silmälaseina

Väitän, että nuorisotutkijoiden on kurotettava kohti metodologista kosmopolitanismia ja virittäydyttävä eettisesti kohti maailmankansalaisen etiikkaa ymmärtääkseen ja ottaakseen kantaa paikallistuneisiin, mutta kansainvälisiin ilmiöihin, kuten romanien tai paperittomien asemaan Euroopan Unionissa.

Äänestysikäraja 16 vuoteen ja demokratiaoppiminen

Oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti hiljattain mietintönsä kunnallisvaalien äänioikeusikärajan alentamisen mahdollisista vaikutuksista.

Väitän, että äänestysikärajan laskeminen olisi tehokkain tapa lisätä demokratiakasvatusta ja -oppimista kouluissa.

Indikaattoreiden sietämätön kepeys: ”yksi neljästä 20–25-vuotiaasta on työtön”

Väitän, että suuri osa meistä ei tiedä, mitä nuorisotyöttömyys indikaattorina tarkoittaa. Otsikon lainaus on mukailtu Helsingin Sanomien artikkelista sunnuntailta 25. heinäkuuta. Artikkelissa Suomen suurin työnhakuilmoitus ruotsalainen graffititaiteilija kertoo Ruotsin tilanteesta. Suomalaista vastaavaa esimerkkiä en heinäkuun helteessä onnistunut löytämään. Vastaaviin lausumiin olen kyllä havahtunut usein työttömyystilastojen julkistamisen yhteydessä täällä koto-Suomessakin.

Indikaattoreiden sietämätön kepeys: ”yksi neljästä 20–25-vuotiaasta on työtön”

Väitän, että suuri osa meistä ei tiedä, mitä nuorisotyöttömyys indikaattorina tarkoittaa. Otsikon lainaus on mukailtu Helsingin Sanomien artikkelista sunnuntailta 25. heinäkuuta. Artikkelissa Suomen suurin työnhakuilmoitus ruotsalainen graffititaiteilija kertoo Ruotsin tilanteesta. Suomalaista vastaavaa esimerkkiä en heinäkuun helteessä onnistunut löytämään. Vastaaviin lausumiin olen kyllä havahtunut usein työttömyystilastojen julkistamisen yhteydessä täällä koto-Suomessakin.

Tilastotietoja odotellessa

Kesäkuun puoliväli oli pitkään ajankohta, jolloin edellisen vuoden lastensuojelua koskeva tilasto julkaistiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, entisen Stakesin, sivuille ilmestyneet tiedot olivat odotettuja. Jännitettiin erityisesti sitä, miten kahdelle käyrälle oli käynyt: olivatko kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten käyrät kasvaneet samalla tavalla kuin edellisinä vuosina. Nuo kasvavien käyrien kuvat olivat ja ovat ehtineet tulla tutuiksi monista yhteyksistä.

Paaluttaako rajoja vai rakentaako siltoja - muutama ajatus lapsuuden ja nuoruuden kenttien työmaahankkeista

Lapsuus ja nuoruus ovat kahden vuosisadan ajan olleet julkisen huomion kohteena. Tunnusomaista tälle huomiolle on ollut huolen siivittämä keskustelu siitä, että nuoret sukupolvet ovat edellisiä kehnompia tai eri tavoin vaarantuneita.Huoli lasten ja nuorten tilasta on tavallisesti kytkeytynyt yhteiskuntien tarpeeseen. Historianystävä voi leikitellä kärjistetyillä tarveanalyyseilla: 1800-luvun alussa tarvittiin tykinruokaa ja vuosisadan lopulla työvoimaa kasvavan teollisuuden tarpeisiin.

Vaeltava etnografia ja vaikea havainto

Se on spämmien poistamista! – huudahti eräs järjestöaktiivi, kun utelin häneltä rasismin vastustamisen mieltä ranskalaisissa järjestöissä. Mitä tämä kuvaannollinen ilmaisu roskapostien hävittämisestä merkitsee tutkijan kenttähavaintona? Miten se näkyy ja kuuluu suomalaiselle tutkijalle, jolle ranskalainen yhteiskunta on samaan aikaan vieras ja tuttu – katsottiinpa asiaa sosiaalisten suhteiden, kulttuuristen käytäntöjen tai politiikan näkökulmasta?

Isyyden vahvistamisen tietopohja ja ruohonjuuritason kehittämistoiminta

Suurkiitokset isyysraportin tuottamisesta. Tämä on oikopolku tutkitun tiedon lähteille. Tuotos mahdollistaa tietoperustaa vahvistavien ruohonjuuritason toimijoiden vaivattoman pääsyn tiedon lähteille. Tuotos lähentää käytännön toimijoita ja tiedon tuottajia. Raportti saattaa myös rohkaista tutkijoiden, kohtaamisten ja vuorovaikutuksen vuoropuhelua.

Muuttuvat isyydet

Työpaikkani, Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskus, on mukana EU-hankkeessa Familyplatform, jonka tehtävänä on tuottaa yhteenveto uusimmasta eurooppalaisesta vertailevasta perhetutkimuksesta, paikantaa tämän perusteella keskeiset perhesuhteisiin liittyvät kehityskulut ja tutkimukselliset aukot, ja laatia Euroopan komissiolle suunnitelma siitä, millaista perhetutkimusta Euroopassa lähitulevaisuudessa tarvitaan.

Isyyden ulottuvuuksista

Isyystutkimusraportissa nostetaan esiin yksi vanhemmuuden sukupuolittunut muoto eli isyys ja sen tutkimus. Mielestäni nimenomaan miesten vanhemmuudesta ja sen tutkimisesta on tärkeää keskustella erikseen, koska sukupuolineutraali termi vanhemmuus typistyy useimmiten tarkoittamaan vain äitiyttä. Olenkin ilahtunut perusideasta koota yhteen suomalaiset isyyden tutkimukset ja -tutkijat. Erityisesti arvostan Johanna Mykkäsen ja Ilana Aallon kirjoittamaa loistavaa raporttia isyyden tutkimuksesta Suomessa. Kyseessä on merkittävä askel suomalaisen isyystutkimuksen ja -keskustelun kentällä.

Sivut