Tommi Hoikkala (s.1953), Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja, kaksoisdosentti, ei byrokraatti. Monien nuoria koskevien tutkimusaiheiden kautta päätynyt nuorisotyön, kansalaistoiminnan ja sukupolvien tutkijaksi. Venyvän nuoruuden asiantuntija. Pitkänmatkan juoksija.

27.8.07

Tämä ei ole blogi, tämä on testi!

Nyt testaan, millä tavoin blogia voi käyttää tekstin työstövälineenä. Alla oleva sitaattien sisällä oleva kirjoitus on ehdotukseni lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman luonnokseen ja alun perin se on tarkoitettu ohjelmaa valmistelevan työryhmän käyttöön. Asiayhteys on siis valtioneuvoston valmisteilla oleva lapsi- ja nuorisopolitiikan asiakirja. Kyse on johdannon tapaisesta luvusta, joka on otsikoitu "(l)apsuus ja nuoruus elämänvaiheina". Tila on hyvin rajallinen, sitä on käytössä vain liuskan verran. Mutta mitä tarkoittaa johdanto? Ehkä se on eräänlainen kattaus, mutta safka on vielä keittiössä. Johdanto avaa näköalan siihen, mitä tuleman pitää. Pitäisi siis kyetä tiivistämään se, mikä on olennaista noissa elämänvaiheissa niin, että tiivistys linjaa jollain tavoin asiakirjan myöhempiä ehdotuksia.

"Lapsuus ja nuoruus ovat elämistä ja vaalimisen arvoisia elämänvaiheita itsessään. Ne eivät ole vain valmistautumista yhteiskunnassa elämiseen joskus myöhemmin. Lapsuus ja nuoruus tapahtuvat nyt. Tietoyhteiskunta- ja kilpailuyhteiskunta-Suomen lapset ja nuoret käsitetään ammattilaisten instituutioissa mieluusti rajattoman oppimishaluisina, aktiivisina, omatoimisina ja kykenevinä pieninä ja nuorina kansalaisina. Lasten ja nuorten mahdollisuudet nähdään tänään maailman avoimuudessa ja valintojen runsaudessa. Mutta onko leikkivän lapsen aika ohi? Millaisissa yhteisöissä he saavat elää?

Koskaan Suomen historiassa mitkään nuoret eivät ole kasvaneet nykyisen kaltaisessa yltäkylläisyydessä. Vaikka Suomen vauraus ei ole jakaantunut tasaisesti, nykyajan köyhät ja heidän lapsensa omistavat enemmän kulutustavaroita kuin vastaavan ryhmän ihmiset aiemmin. Aikamme paradokseja on, että yhä useampi ihminen joutuu kokemaan, ettei lupauksista huolimatta kelpaakaan tietoyhteiskunnan tehtäviin.

Nykylapset ja nuoret muodostavat digitaalisen sukupolven, joka elää nopeasti muuttuvassa mediayhteiskunnassa. Mediamaailma on läsnä pitkälle alle 5-vuotiaidenkin elämässä, nuoruus alkaa tässä mielessä yhä aiemmin ja nuorisokulttuuri kiinnostaa yhä nuorempia. Lapset ja nuoret myös luovat omia uusia ryhmiään ja innovatiivisia käytäntöjään netissä. Samaan aikaan nuoruus venyy toisesta päästä, aikuistuminen on pitkän matkan tosiasia.

Nykykulttuuri on seksin kyllästämä. Kulttuurikriitikot koostavat helposti ja kenties perustellusti tällaisesta länsimaisesta elämänyhteydestä suoranaisen katastrofimaiseman. Joukkoviestintä, informaation ja viihteen määrän räjähdysmäinen kasvu, abstraktin tietotyön yleistymiseen liittyvä yksilöiden velvollisuus olla aina tavoitettavissa saavat aikaan kokemuksen pysyvästi stressaannuttavasta elämänkudoksesta. Kaikki eivät sitä kestä. Tälle ajalle ominaiset psykofyysiset oireilut - masennukset, ahdistukset, paniikit, anoreksiat, addiktiot ovat seuraus uuden työn yksilöllistävästä rakenteesta ja kommunikatiivisen rytmin kiihtymisestä. Työn pirstoutuminen ilmastonmuutoksen katveessa johtaa epätoivon tunteeseen elleivät luottamusta rakentavat yhteisöt siivitä lasten ja nuorten kasvua.

Lapset ja nuoret sukkuloivat mediayhteiskunnan valintojen viidakossa, toiset löytävät valinnoilleen tukea, toiset eivät. Siksi tarvitaan välittävää ja dialogista lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Valtaosalla nykylapsilla ja nuorilla menee hyvin, mutta liian monet pudokkaat (vai pudotetut) eivät hevin löydä elämänsä lankaa. Tulee myös muistaa, että kaikki nykylapset eivät halua vain voittamiseen tähtääviksi ja suorittaviksi urateineiksi. Koulut ja muut lapsi- ja nuorisoinstituutiot kannattaa nähdä myös kasvun ja aidon sosiaalisuuden tyyssijoina, jotka tuottavat ennen muuta solidaarisia moraalisubjekteja."

Testi toimii näin. Parahin lukija, kohtele yllä olevaa tekstiä kuin köyhän miehen Wikipediaa. Kommentoi; korjaa ja paranna yllä elävää karkeaa kuvaa nykyajan lapsuudesta ja nuoruudesta samalla kuvitellen, että teksti on osa valtionhallinnon asiakirjaa. Tee poistoja sekä lisäyksiä, muista niukka tila, johon olemme tuomitut.

Riippumatta siitä, miten viljalti tähän tulee parannuksia tai kommentteja, testi toimii joka tapauksessa tai automaattisesti. Mainittu asiakirja valmistuu vuoden loppuun mennessä ja kansalaiskäsittelyn kierros siitä alkaa syyskuun puolivälissä. On kiintoisaa nähdä kuinka monta sanaa yllä olevasta massasta välittyy asiakirjan lopulliseen versioon. Varmasti löydän siihen mennessä netin uumenista fraasigeneraattorin, joka näyttää tuloksen. Ennakkoveikkaus: muutama ja-sana.

Kommentoi kirjoitusta Kommentin keskustelupalstalla