Politiikka, järjestötoiminta

1990-luvun lopulla lukion yhteiskuntaopin tunneilla meille opetettiin, kuinka lakialoitteet etenevät eduskunnassa, minkälainen on valtiontalouden budjettisykli ja mitä tarkoitetaan Montesquieun vallan kolmijako-opilla. Puolueista, niiden eroista tai poliittisista ideologioista ei sen sijaan mainittu halaistua sanaa.

Kaikella on juurensa. Usealla suomalaiselle ensi kosketus demokratiaan löytyy koulusta. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmämme jokaiselta tasolta löytyy malli, jonka kautta ihminen pääsee tekemisiin vallitsevien yhteiskuntamallien kanssa ja vaikuttamaan omiin ja muiden oloihin. Oppilaskuntien voimistuessa entisestään myös politiikan aakkoset tullaan oppimaan jo esikoulussa.

Havahduin viime syksynä ajatukseen, että voisin viimeinkin, pitkän koulu-urani kruunaavien ammattikorkeakouluopintojen myötä, osallistua opiskelijavaikuttamiseen opiskelijakuntatoiminnan kautta. Päädyinkin sitten erinäisten käänteiden kautta kouluni Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O’Diakon hallituksen koulutuspoliittiseksi vastaavaksi. En todellakaan tiennyt, mihin olin lähdössä mukaan, mutta en antanut sen haitata menoa. Näin hallitusvuoden puolivälin tienoilla voin todeta olevani iloinen siitä, että en turhia murehtinut etukäteen. Olen nimittäin löytänyt itseni mitä uskomattomimmista paikoista ja vastuutehtävistä, joihin en ikimaailmassa olisi muuten päätynyt. Kiitos tästä kuuluu opiskelijakuntatoimintaan osallistumisesta.

Opiskelija-aktiivina toimiminen omassa korkeakoulussani, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa, oli minulle opintojen alusta lähtien melkeinpä itsestäänselvyys. Itse en kuitenkaan kulkeutunut aktiiviksi tavallista reittiä eli tutoroinnin kautta, vaan alkusysäys toimintaan lähti suoraan ainejärjestöni hallituspestistä. Toisin kuin monia muita, minua ei toimintaan houkutellut mukanaan kaveri, vaan päätin hakea hallitukseen pelkästä vaikuttamisen ilosta. Sitä tietä olen nyt kulkenut Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto -SAMOK ry:n hallituksen jäseneksi, vastuunani korkeakoulujen ohjaus.

Opiskelijat on viime vuosina nähty barrikadeilla esimerkiksi opintotuen korottamisen ja yliopistolain muutosten vuoksi. Erilaisissa opiskelijajärjestöissä toimivat puurtavat, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi opiskelijoita koskettavissa asioissa niin oman opinahjon sisällä kuin valtakunnallisellakin tasolla. Opiskelijavaikuttamista käsittelevässä teemasarjassa pureudutaan toimijoiden näkemyksiin ja kokemuksiin. Kirjoituksissa tarkastellaan opiskelijavaikuttamisen ajankohtaisia haasteita ja todellisuutta.

Ote Juhlapuheesta Suomussalmen kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2008

Olimme kiertäneet jo kuusitoista kuntaa, kunnes Ranualla 6.10.2008 asia varmistui. Se on mahdollista: kunnat voivat onnistua nuorten vaikutusmahdollisuuksien järjestämisessä. Ihan tavallinen kunta, ihan tavallisten nuorten kanssa, ihan tavanomaisella nuorten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia mahdollistavalla toiminnalla. Ei ole niin, että kunta saa tehdä mitä tahansa ja edelleen nuoret valittavat mahdollisuuksiaan. Ei ole niin, että nuoret saavat tehdä mitä tahansa ja heitä ei edelleenkään kuunneltaisi.

Porvoolaisten nuorten mielestä ”Nuorten mielenterveys on hälyttävässä tilassa, ja sen vuoksi pitäisi tehdä mahdottomasti töitä! ”. Mitä muuta nuoret kertoivat terveydenhoitopalveluista nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuuspäivinä 20 pilottikunnassa? Nuorethan valitsivat itse ne teemat, joista halusivat päättäjille puhua. Noin kymmenessä kunnassa kahdestakymmenestä nuoret ottivat puheeksi nuorten terveys- ja mielenterveyspalveluihin liittyviä aiheita.

Läänien peruspalveluarvioinnissa kysyttiin kunnilta vuonna 2007, mitä nuorten kuulemis-, vaikuttamis- ja aloitekanavia nuorilla on kunnassa käytettävänään. Kävimme Nuorten vaikutusmahdollisuuksien arviointihankkeen puitteissa 20 pilottikunnassa paikan päällä tarkastelemassa, missä kunnossa nämä kuulemisen kanavat olivat. Arvioinnin menetelmänä käytettiin kyselylomaketta sekä nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuuspäivää.

Kaikissa 20 pilottikunnassa päättäjät tiesivät lähes kaikkien kunnan asioiden olevan myös nuorten asioita. Kuitenkin vain viidessä kunnassa nuoria kuultiin. Eräs päättäjä totesi päivittäin ajattelevansa, mikä on esimerkiksi opiskelijan/oppilaan parhaaksi. Lisäksi hän kertoi keskustelevansa kotona lapsensa ja hänen ystäviensä kanssa asioista, jotka koskevat heitä.