Politiikka, järjestötoiminta

”Luonnollinen suomalaisuus” ja etnosentrismi kahdeksan suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 2011

Tarkastelin vaaliohjelmissa ”luonnollistuneen suomalaisuuden” ja Euro-/etnosentrismin ilmauksia. Puhetavat koostuvat lausumista, jossa suomalainen kansanluonne, kulttuuri tai kulttuurisuus esitetään itsestään selvänä ja ensisijaisena. ”Luonnollinen suomalaisuus” ilmenee vaaliohjelmissa sekä näkyvästi että piilevästi. Se on ensinnäkin suoraa ja aiottua puhetta siitä, mitä suomalaisuus on, tai mitä sen tulisi olla.

Nuoret tarvitsevat onnistumisia aidoista vaikuttamistilanteista - Osallisuus-seminaari yhteisöpedagogiopiskelijoiden silmin

Osallistuimme Lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla -seminaariin tiistaina 24.3.2011 Savoy-teatterissa. Ryhmämme on erikoistumassa kansalaisvaikuttamiseen ja olemme perehtyneet osallisuusteemaan opintojen ja osin myös opinnäytetöiden merkeissä. Opiskelijan näkökulmasta seminaarissa esiintyi useita mielenkiintoisia puhujia nuorisotutkijoista ministereihin.

Sähköinen yhdistystoiminta

Oikeusministeriön hallintotieteiden maisteri Leo Straniukselta ja oikeustieteen kandidaatti Lasse Laaksoselta tilaama taustaselvitys Verkkovaikuttamista 2010-luvulla esiteltiin Helsingissä keskiviikkona 2.3.2011. Asiantuntija-arvioihin (26 asiantuntijaa ja aktiivia) perustuvassa selvityksessä tarkasteltiin verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan yhdistystoiminnan mahdollistamisesta.

Eurooppalainen yhteistyö ei kiinnosta

Kenenkään, joka haluaa päästä kansanedustajaksi, ei kannata sotkea itseään europolitiikkaan. Missään Euroopan unionin jäsenmaassa ei arvosteta europolitiikan tekemistä. Erityisen alhaalla kiinnostus osallistua eurooppalaiseen päätöksentekoprosessiin on maissa, joissa ei ole käytössä listavaalit.

Jossittele historialla ja vaihtoehdoilla suomalainen (euro)nuorisopolitiikka!

Väitän, että suomalaisen nuorisopolitiikan eurooppalaiset aloitteet ovat turhan harvassa ja asialle vihkiytyneen suppean piirin salamyhkäisiä hankkeita, eikä niitä seurata tai jälkikäteen kunnolla poliittisesti jossitella tai edes arvioida.

Lapsi- ja nuorisojärjestöjen yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Nuorisojärjestöt eivät edusta kaikkia nuoria eivätkä täysin edes jäsenistöään – lapsi- ja nuorisopolitiikassa on omat eliittinsä. Olisi aika hyväksyä näkemään nuorisojärjestöt etujärjestöinä muiden vastaavien joukossa. Ammattijärjestöt ovat relevantteja neuvottelijoita, vaikka kaikki työntekijät eivät olekaan heidän jäseniään.

Lasten ja nuorten kansalaistoiminta

Lasten ja nuorten äänistä, toiminnasta ja osallistumisesta sekä vaikuttamistaidoista ollaan julkisuudessa kiinnostuneita. Eräänlainen yleinen yhteiskunnallinen tahtotila vaikuttaa olevan puhuttuna se, että lapset ja nuoret olisivat aktiivisia toimijoita eri foorumeilla. Käytännössä lasten ja nuorten toimintaan ja toimijuuteen saatetaan kuitenkin suhtautua pelokkaasti tai ihmetellen.

Nuorisovaikuttamista eduskunnassa

Nuorisovaikuttaja rohkaisee nuoria olemaan tulevaisuudessa esimerkki siitä, että maailmanparantaminen ei ole vain nuoruuden idealismia vaan kaikenikäisten velvollisuus ja elämää rakentava voima. 

Amnestyn aktivistina

Kansalaisjärjestöillä ja poliittisilla puolueilla on yleisesti vaikeuksia saada nuoria jäseniä itseensä. Nuoret eivät välttämättä koe yhteiskunnallista vaikuttamista niin tärkeäksi kuin neljäkymmentä vuotta sitten.

Tammikuun 2011 tilasto

Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan nuorten yhteiskunnalliset näkemykset ovat jatkaneet liikettä kohti vasenta.

Sivut