Politiikka, järjestötoiminta

Nuorten näkemyksiä hyvinvoinnista ja sen tukemisesta – ”Koulussa on kaiken maailman kuraattorit ja psykologit. Mitä välii, jos asioihin ei puututa?”

Kaupungin nuorisotoimi järjesti nuorten kuulemista varten leirin, joka tuotti osallisuutta ja käänsi politiikkaa nuorten kielelle. Lasten ja nuorten hyvinvointipoliittinen suunnittelu on lakimuutosten myötä noussut keskeiseksi kehittämisen kohteeksi kunnissa. Se edellyttää uudenlaisia toimintoja ja ehkä uudistuneita asenteitakin. 

Eduskuntapuolueiden maahanmuuttopoliittiset linjaukset

Puolueiden periaateohjelmissa (2005-2006) maahanmuutto-, monikulttuurisuus- tai yhdenvertaisuusasiat näkyvät vain yleisluontoisen ympäripyöreästi. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuodelta 2006 painottuu työperäiseen maahanmuuttoon, vaikka kattaa myös humanitaarisen maahanmuuton ja koskettelee monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistämistä. Puolueiden maahanmuuttopoliittiset ohjelma-asiakirjat ovat tuoreita. RKP:n ohjelma on tehty 2008 ja kokoomuksen raportti 2009.

Monikulttuurisuus, suomalaisuus ja rasismi puolueiden vaaliohjelmissa

Millaisen kannan puolueiden vaaliohjelmat ottavat monikulttuurisuuteen? Millainen on suomalaisuuden yhteisö puolueiden näkökulmasta katsottuna? Mitä avoin Suomi puolueille tarkoittaa? Entä rasismi ja sen vastustaminen? Tutkijat asettuvat puntaroimaan tällaisia kysymyksiä kirjoitussarjassa, jonka taustalla on Muuttuva kansalaisyhteiskunta -hankkeen yhteistyö.

Kenelle puolueet puhuvat?

Tämänhetkisten eduskuntapuolueiden vaaliohjelmia lukiessa voi pysähtyä toteamaan melko itsestään selvän seikan: ohjelmatekstit on kirjoitettu ”suomalaisille”. Tämä seikka on kenties niin itsestään selvä, että sitä on vaikea tunnistaa saatikka kyseenalaistaa. Tässä kohden on aiheellista kysyä, mitä kyseenalaistamista on suomalaisten puhuttelemisessa? Ovathan ainoastaan Suomen kansalaiset äänioikeutettuja tulevissakin eduskuntavaaleissa.

Nuoret poliittisen puheen kohteina

Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä toteuttamassa vaalitutkimushankkeessa tarkastellaan monipuolisesti nuoriin ja eduskuntavaaleihin liittyviä teemoja. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa aloitettiin 14.03.2011 nuoria ja eduskuntavaaleja koskeva mediaseuranta. Mediaseurannan aineiston ja analyysin kohteina olivat Helsingin Sanomat ja Joensuussa ilmestyvä sanomalehti Karjalainen sekä niiden verkkosivut.

”Luonnollinen suomalaisuus” ja etnosentrismi kahdeksan suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 2011

Tarkastelin vaaliohjelmissa ”luonnollistuneen suomalaisuuden” ja Euro-/etnosentrismin ilmauksia. Puhetavat koostuvat lausumista, jossa suomalainen kansanluonne, kulttuuri tai kulttuurisuus esitetään itsestään selvänä ja ensisijaisena. ”Luonnollinen suomalaisuus” ilmenee vaaliohjelmissa sekä näkyvästi että piilevästi. Se on ensinnäkin suoraa ja aiottua puhetta siitä, mitä suomalaisuus on, tai mitä sen tulisi olla.

Nuoret tarvitsevat onnistumisia aidoista vaikuttamistilanteista - Osallisuus-seminaari yhteisöpedagogiopiskelijoiden silmin

Osallistuimme Lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla -seminaariin tiistaina 24.3.2011 Savoy-teatterissa. Ryhmämme on erikoistumassa kansalaisvaikuttamiseen ja olemme perehtyneet osallisuusteemaan opintojen ja osin myös opinnäytetöiden merkeissä. Opiskelijan näkökulmasta seminaarissa esiintyi useita mielenkiintoisia puhujia nuorisotutkijoista ministereihin.

Sähköinen yhdistystoiminta

Oikeusministeriön hallintotieteiden maisteri Leo Straniukselta ja oikeustieteen kandidaatti Lasse Laaksoselta tilaama taustaselvitys Verkkovaikuttamista 2010-luvulla esiteltiin Helsingissä keskiviikkona 2.3.2011. Asiantuntija-arvioihin (26 asiantuntijaa ja aktiivia) perustuvassa selvityksessä tarkasteltiin verkossa pääosin tai kokonaan tapahtuvan yhdistystoiminnan mahdollistamisesta.

Eurooppalainen yhteistyö ei kiinnosta

Kenenkään, joka haluaa päästä kansanedustajaksi, ei kannata sotkea itseään europolitiikkaan. Missään Euroopan unionin jäsenmaassa ei arvosteta europolitiikan tekemistä. Erityisen alhaalla kiinnostus osallistua eurooppalaiseen päätöksentekoprosessiin on maissa, joissa ei ole käytössä listavaalit.

Jossittele historialla ja vaihtoehdoilla suomalainen (euro)nuorisopolitiikka!

Väitän, että suomalaisen nuorisopolitiikan eurooppalaiset aloitteet ovat turhan harvassa ja asialle vihkiytyneen suppean piirin salamyhkäisiä hankkeita, eikä niitä seurata tai jälkikäteen kunnolla poliittisesti jossitella tai edes arvioida.

Sivut