Lukukokemuksia

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on noussut poliittisen ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen keskiöön viimeisten kahden vuoden aikana. Samalla aihe on alkanut kiinnostaa yhteiskunnallisia kommentaattoreita. Käsillä on kaksi ajankohtaista kirjaa, joita yhdistää kiinnostus maahanmuuton kriitikoita kohtaa. Niissä pohditaan eduskunnasta kaikuvia puhetapoja ja Jussi Halla-ahon ajattelua. 

Muistattehan Jo'n, Megin, Amyn ja Bethin? Tai Pollyn, tytöistä parhaimman? Tai Rosen ja tämän seitsemän serkkua? Merkittävä osa suomalaisista naisista muistaa, miehistä kai harvempi.

Katja Yesilova: Ydinperheen politiikka.
Gaudeamus, 2009.

Markus Himanen & Jukka Könönen
Maahanmuuttopoliittinen sanasto
Into Kustannus 2010

Anna Kontula
Näkymätön kylä
Into Kustannus 2010

Teattereissa pyörii parhaillaan Marja Pyykön ensimmäinen pitkä elokuva Sisko tahtoisin jäädä. Katsastettuani filmin päätin tarkastella sitä jotain vanhempaa nuorisoelokuvaa vasten. Pariksi valikoitui Jarmo Lampelan läpimurtoteos Sairaan kaunis maailma, joka 13 vuotta vanhempana antaa myös aiheen kysyä, miten maailma ja nuoriso ovat muuttuneet, jos ovat.

Miten yhteiskuntatieteilijä kohtaa metsän: metsän ihmisessä, ihmiset metsässä? Olemmeko edelleen metsäkansaa? Mitä merkitsevät tänä päivänä suo, kuokka ja Jussi? Useallahan on oma, yhteinen tai lainattu kesälomapaikka numero yksi: kesämökki järven rannalla, susirajan tuolla puolen. Miksi haluamme vapaa-ajallamme metsään, luontoon?

Kävin katsomassa kaksi elokuvaa, joissa kummassakin keskeistä oli tärkeä, romanttinen ihmissuhde ja päähenkilöt olivat nuoria. Molemmat elokuvat ovat myös aivan uusia, saaneet ensi-iltansa vuoden 2010 kesäkuussa, mutta ainakaan ensisilmäyksellä niillä ei sitten muuta yhteistä olekaan.

Elina Hirvonen
Kauimpana kuolemasta (2010)
Helsinki: Avain.

Elina Hirvosen uusin kirja Kauimpana kuolemasta on sellainen opus, jota lukiessa pitää jarrutella tai palata sivu tai useita lauseita taaksepäin, jotta kauniiksi punotut ajatukset ja elämänviisaudet eivät menisi ohi liian nopeasti. Hitaaseen lukutempoon vaikuttanee myös lyyrinen ja polveileva kirjoitustapa, joka on rikasta metaforien käyttöä ja kaunista kuvailua.

Maahanmuuttajataustaisten naisten ja tyttöjen seksuaalisuus nousee usein keskeisellä tavalla esille niin julkisessa maaahanmuuttokeskustelussa kuin viranomaistyössä. Näin on esimerkiksi Suomeenkin rantautuneissa uutisjutuissa, joissa ollaan huolissaan kunniamurhista, ympärileikkauksista tai tyttöjen sosiaalisesta ja seksuaalisesta liikkumavapaudesta. Useasti huolella on varmasti syynsä, mutta hyvin usein huoli on myös ylimitoitettua.