Miten voin vastustaa rasismia käytännössä?

Rasismista keskustellaan kiivaasti juuri nyt. Maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta väitellessä todetaan usein, että kova kritiikki ei ole sama asia kuin rasismi. Teesi kuuluu, että maahanmuutosta on voitava keskustella niin kuin asiat ovat ja kaikkien on oikeus ilmaista mielipiteensä monikulttuurisuudesta.

Rasistiksi ei saa turhaan leimata ketään. Samalla kuitenkin näyttää yleistyneen käsitys siitä, että myös rasistiset mielipiteet kuuluvat sananvapauden piiriin ja jokamiehen oikeuksiin.  Siksi nyt jos koskaan, on aiheellista keskustella siitä, mitä tarkoitamme rasismilla. Tiina Sotkasiira, Päivi Harinen ja Jussi Ronkainen kirjoittavat osuvasti: ”Rasisti yleistää esimerkiksi kansallisuuteen, etnisyyteen tai uskontoon liittyvissä asioissa ja sekoittaa maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia koskevat mielipiteet. Ei-rasisti ei yleistä ja pyrkii kohtelemaan ihmisiä yksilöinä eikä tietyn ryhmän stereotyyppisinä edustajina.” (Sotkasiira, Harinen & Ronkainen 2011). Lisää rasismista myös täältä.

Samalla kun puolueet irtisanoutuvat rasismista ja esimerkiksi ihmisjoukot ilmaisevat sosiaalisessa mediassa vastustavansa rasismia, harva pohtii, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Riittääkö, että sanon vastustavani rasismia? Että sanoudun siitä ideologisesti irti? Mikä ero on rasistisilla sanoilla ja teoilla, vai ovatko ne sama asia? Tarkoittaako rasismin vastustaminen, että sitoudun eettisesti jonkinlaiseen toimintaan? Mitä hyötyä siitä on käytännössä, jos sanon vastustavani rasismia, ja suljen silmäni ja korvani tilanteissa, jossa näen ja kuulen sitä kadulla, koulussa tai työpaikalla?

Kouluttaessani lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia ja keskustellessani heidän kanssaan rasismista, huutava pula näyttää olevan nimenomaan käytännön työkaluista. ”Kerro meille, miten meidän pitäisi toimia toisin? Mitä tarkoittaa rasisminvastainen toiminta?”

Tässä kirjoitussarjassa kirjava joukko kirjoittajia kirjoittaa siitä, mitä rasismin vastustaminen heille merkitsee.