Arkisto - Viikon väite

”Tapelkaa te siellä keskenänne, mä korjaan potin.”

Yhdysvaltain velkakaton nosto, Englannin mellakat, Norjan joukkosurma, Euroopan julkisen talouden kriisi, perussuomalaisten vaalivoitto. Afrikan humanitaariset katastrofit päivänpolttavien uutisaiheiden suhteen hieman sivuosassa. Japanin ydinkatastrofi vaikuttaa jo ”menneen talven lumilta”, mutta korvat on pidettävä auki, josko jotain uutta kuuluu. Saattaahan tuo koskettaa länsimaitakin.

Haastattelut ja havainnointi ikkunoina nuorten vertaissuhteiden maailmaan

Nuorten vertaissuhteista tutkijalle välittyvä kuva on riippuvainen menetelmävalinnoista. Nuorten haastattelut ja havainnointi arkisissa vapaa-ajan ympäristöissä avaavat toisistaan varsin poikkeavat nuorten kaveripiirien maailmat. Väitän seuraavassa, että haastatteluiden avulla päästään käsiksi lähinnä kulttuurisia ihanteita heijastelevaan puheeseen havainnoinnin kuvatessa vertaissuhteita jokapäiväisissä ja materiaalisissa ehdoissaan.

Itsekkyyksien aika?

Mikko Salasuo väittää, että olemme vaihtaneet liian nopeasti taloudellisen kasvun korvaamaan kaikki eettiset, moraaliset ja henkiset arvot. Sotien jälkeen rakentuneen yhteishyvän ideologian kadottua ihmiset ovat aivan eksyksissä.

Muuta maailmaa – tee räppi!

Räpillä – ja YouTubella – voi muuttaa maailmaa, tai ainakin ravistella sitä. Näin teki Iso-Britanniaa tänä keväänä kohahduttanut Andrew Lansley -räp.

Teinit uusissa perheissä - pohdintaa tutkimattomasta median pyörteissä

Vuosi Lastensuojelun tieto ja tutkimus -hankkeen verkostokoordinaattorina on vienyt minut tapaamaan lastensuojelun asiantuntijoita oppi- ja tutkimuslaitoksiin, sosiaalialan osaamiskeskuksiin, kuntiin ja järjestöihin. Tehtävänäni on ollut selvittää lastensuojelututkimuksen valtakunnallista tilaa ja tutkimustarpeita.

Nuoria asuu myös susirajalla, peräkylissä ja periferioissa

Alueellisuuden ja paikallisuuden tärkeydestä on jälleen muistuteltu yhteiskuntatutkimuksen kentillä. Väitän, että niillä on merkitystä myös nuorisotutkimuksessa sekä nuorten, että tutkijoiden kannalta. Suurten, mahdollisesti eteläsuomalaisten, kaupunkien nuoret eivät edusta kaikissa suhteissa koko maan nuorisoa jo pelkästään syystä, että arjen rakentumisen ehdot ovat alueellisesti eriytyneitä.

Sosiaalinen vahvistaminen käytäntöinä

Väitän, että Suomessa tehdään paljon mahtavaa sosiaalisesti vahvistavaa työtä eli pelkistetysti sanottuna työtä toisten tukemiseksi hienojen ammattilaisten ja vapaaehtoisten voimin. Niin kuntien kuin järjestöjenkin kontekstissa resursseja ja tekijöitä monin paikoin kaivattaisiin kuitenkin lisää. Sosiaalisesti vahvistaa voi tosin meistä jokainen: arkisella tasolla pienikin apu voivat olla jollekin toiselle suuri asia.

Ex-väitöskirjailija tyhjän ruudun edessä

Väitän, että opinnäytetyön jälkeen kirjoittaminen on erilaista. Kokemukseni näyttää liittyvän laajemminkin ajassa liikkuviin ilmiöihin, joista etsiskelen erilaisia näkökulmia tälle kirjoittamisen uudelle vaiheelle.

Aasialainen populaarikulttuuri kukoistaa Suomessa

Suomalaiset nuoret ovat innostuneita aasialaisesta populaarikulttuurista, kuten japanilaisesta manga-sarjakuvasta, anime-elokuvista, jrockista ja cosplay-pukeutumisesta.

Vapaa-ajasta valuuttaa työelämään

Väitän, että nuorten kulutus- ja työelämätaidot ovat kiertymässä yhteen. Tämän murroksen pontimena on vapaa-ajalla vietetyn ajan sekä siihen liittyvän kulutuksen tapahtuminen paljolti sosiaalisessa mediassa, joka on alkanut tuottaa valmiuksia työelämää varten. Kuluttajuuden ja työntekijyyden väliset rajat ovat haperoitumassa ja määrittymässä uudelleen.