Nuoret ja netin vaarat

Nuoret käyttävät nettiä ajanvietteenä. He pelaavat pelejä, pitävät yhteyttä kavereihinsa ja etsivät uusia tuttuja sekä samalla rakentavat omaa identiteettiään verkossa. Osa nuorista syyllistyy netissä myös rikoksiin, ja joistain tulee rikoksen uhreja.

Me aikuiset usein puhumme reaalimaailmasta ja virtuaalimaailmasta erillisinä käsitteinä. Nuorilla asia ei näin ole. Heille virtuaalimaailma on luonnollisen elämän jatke ja he eivät tee eroa näiden kahden maailman välille.

Netti antaakin loistavan mahdollisuuden nuoren identiteetin rakentamiseen. Netissä voit vaihtaa kokemuksia tuttujen kanssa ja jutella myös sellaisista asioista, joista ei ehkä kasvotusten tulisi puhuttua. Tapana on myös julkaista kuvia itsestään ja hakea toisten mielipiteitä omasta ulkonäöstään. Hyvänä puolena voidaan pitää myös sitä, että sosiaalisesti kyvyttömämpikin nuori saa mahdollisuuden kaverisuhteisiin.

Netti ei kuitenkaan ole pelkkiä mahdollisuuksia, vaan siellä piilee myös riski joutua rikoksen uhriksi. Reaalimaailmassa alkanut kiusaaminen jatkuu yhä useammin verkossa. Tämä on ongelma, johon törmäämme työssämme lähes päivittäin. Yksi tärkeimmistä tehtävistämme onkin kertoa nuorille, että se mikä on rangaistavaa reaalimaailmassa, on yleensä sitä myös netissä. Esimerkkinä kunnianloukkaus-rikos, mihin nuori voi helposti syyllistyä haukkumalla toista nuorta. Nuoria uhkaa netissä mm. seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen. Noin joka viides alle 15-vuotias ja joka neljäs 16 -17 -vuotias on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi netissä. Kuitenkin vain noin 15 % häirityistä on kertonut asiasta jollekin aikuiselle. (Pela, Lapsen ääni- kysely 2008).

Nuoret kokeva seksuaalisuuden jännittävänä asiana ja lähtevät keskustelemaan siitä muka anonyymeinä henkilöinä tuntemattomien ihmisten kanssa. He eivät tule ajatelleeksi, että ovat saattaneet antaa itsestään hyvinkin paljon tietoa huomaamattaan. Pikkuhiljaa keskustelua viedään yhä intiimimpään suuntaan ja nuori saattaa kertoa jotain sellaista itsestään, millä rikollinen voi kiristää nuorta ja saa näin tämän suostumaan uusiin tekoihin. Tähän liittyy myös intiimien kuvien lähettäminen ja web-kameran välityksellä tapahtuva yhteydenpito. Pahimmillaan järjestetään tapaaminen, mistä seurauksena voi olla lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Tosin em. rikosnimikkeeseen voi syyllistyä myös verkon välityksellä.

Toiset nuorista ei koe tulleensa rikoksen uhriksi lainkaan, vaan he kokeva intiimin suhteen vanhempaan henkilöön soveliaaksi. Jotkut hyvin nuoretkin taas vaihtavat koskemattomuutensa erilaisiin lahjoihin, kuten vaatteisiin, alkoholiin tai rahaan. Näissä tapauksissa saattaa mennä vuosiakin, ennen kuin henkilö ymmärtää tulleensa rikoksen uhriksi.

Nuoren ohjaaminen turvalliseen netinkäyttöön on tärkeätä, sillä vanhemmat tai muutkaan aikuiset eivät voi valvoa nuorten verkon käyttämistä. Nuorelle pitää kertoa verkon riskeistä ja antaa toimintamalleja, miten näissä eteen tulevissa tilanteissa tulee toimia.

Toimintamme myötä olemme huomanneet, että myös rikoksen uhreilla on huomattavasti matalampi kynnys ottaa poliisiin yhteyttä netin kautta kuin mennä poliisilaitokselle ilmoittamaan asiasta. Tällaista verkossa tapahtuvaa nuorille suunnattua työtä tuleekin mielestäni lisätä ja antaa matalan kynnyksen kanava ottaa aikuiseen ammattilaiseen yhteyttä. Sosiaalinen media antaa tällaiseen toimintaa hyvän alustan ja sitä tulee jatkossa käyttää entistä enemmän nuorten auttamiseen ja tukemiseen.  Virtuaaliselle lähipoliisiryhmälle tulee viikoittain ilmoituksia eriasteisista rikoksista. Joskus uhrin puhuttamiseen netin välityksellä saattaa mennä viikkojakin, ennen kuin uhri uskaltaa kertoa, mitä hänelle on tapahtunut. Tehtävämme on tukea nuorta prosessin alkuvaiheessa ja joskus jopa koko prosessin läpi. Saamamme palautteen mukaan ilman toimintaamme verkossa, olisi useampi vakava rikos jäänyt tulematta ilmi.

Lisää ryhmämme toiminnasta

Mikko Manninen
ylikonstaapeli, virtuaalinen lähipoliisiryhmä