Kiusaamista online vai offline?

Nettikiusaamisilmiöstä on puhuttu mediassa viimeisten vuosien ajan voimallisesti. Samalla tietoisuutemme ja kykymme havaita ilmiö on lisääntynyt. Monille on saattanut syntyä käsitys, että nettikiusaaminen olisi jotenkin erityisen massiivinen ja yleistyvä ilmiö. Tutkimustulokset näyttävät jotain muuta: viimeisin EU Kids Online -tutkimus osoittaa, että vain viisi prosenttia suomalaislapsista on kokenut netissä kiusaamista. Tutkimus sen sijaan osoittaa, että muualla kuin netissä tapahtuva kiusaaminen, kuten koulukiusaaminen, on edelleen merkittävästi yleisempää. Suomessa nettikiusaamisella on hyvin läheinen liittymäpinta koulukiusaamiseen. Kiusaamiseksi ymmärretään yleensä sellaiset tilanteet, joissa kiusaaminen on toistuvaa ja se on kestänyt jo kauemmin.

Nettikiusaamisen ilmenemistapa on haasteellinen, mikä voi tehdä jo yhdestä kerrasta niin sanottua perinteistä koulukiusaamista satuttavamman kiusatun kannalta: nettiin ladattu ikävä video tai muu tiedosto voi saada jopa tuhansia katsojia ja arvostelijoita. Tällaisen kiusaamisen vaikutukset voivat olla vakavia.

Nettikiusaamista pitäisi oikeastaan käsitellä ilman netti-etuliitteettä. Yhä tärkeämpää olisi tarttua tehokkaammin ongelmien syntyjuuriin ja löydettävä vahvoja tapoja ennaltaehkäisyyn arjen tapahtumaympäristöistä.
Erittäin harvoin kiusaaja on kiusatulle täysin tuntematon offline. Silti, yhä edelleen kuulee välillä ”tapahtuu vapaa-ajalla, ei kuulu kouluun” -vastauksia kun puhumme nettikiusaamisesta. On oikeastaan hyvin vaikea erottaa kouluajalla ja niin sanottua vapaalla ajalla tapahtuvaa kiusaamista.

Vaikka kiusaaja laitaisi nettiin asioita vapaa-ajallaan, voi koulu olla kiusatun ja kiusaajan välillä ainoa yhteinen nimittäjä. Varsin usein koululaisten matkassa kulkee kännykkä, jolla yhteisöpalvelujen käyttö on mahdollista myös koulupäivän aikana. Nettikiusaaminen voi tapahtua koulupäivän aikana ja erityisen usein se satuttaa lasta tai nuorta koulupäivän aikana. 

Kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien kasvattajien tietoisuutta nettikiusaamisilmiön liittymisestä arjen tapahtumiin on tärkeä lisätä. Ennaltaehkäisyssä toimivat usein samat menetelmät kuin muussa kiusaamisen vastaisessa työssä. Toisaalta kaikkien netin käyttäjien, lasten, nuorten ja myös aikuisten, on opittava ymmärtämään, ettei netissä voi tehdä mitään sellaista, mitä ei voi tehdä muutenkaan. Nettielämä on oikeaa elämää ja nettikasvatus on lopulta ihan normikasvatusta ja lasten ja nuorten tunnetta hyväksytyksi tulemisesta. 

Riitta Kauppinen

Kirjoittaja on mediakasvatustyön asiantuntija Pelastakaa Lapset ry:ssä.

Linkkivinkkejä

EU KIDS ONLINE -tutkimus
Pelastakaa Lapset - Tietoa lapsille ja nuorille
Pelastakaa Lapset - Tietoa kasvattajille