Tutkimus

Kun nuorilta kysytään heidän huolenaiheistaan, korkeimmalle nousee ilmastonmuutos. Vuoden 2008 nuorisobarometrin vaihtoehdoista se aiheutti eniten epävarmuuden ja turvattomuuden kokemuksia. Vuoden 2006 vaalikyselyssä enemmistö nuorista piti ilmastonmuutosta tärkeämpänä kuin mitään muuta poliittista kysymystä.

Väitän, että suomalainen nuorisotutkimus on Suomi-keskeistä ja että pienillä ajattelu- ja toimintatapojen muutoksilla se integroituisi paremmin osaksi globaalia nuorisotutkimusta.

Kävelen 5-vuotiaan lapseni kanssa päiväkotiin. Pariisin kadulla alkaa viikoittainen Mielen Osoitus: lapsi näyttää tunteensa ja vetoaa aikuisen tunteisiin. Hän tekee sen julkisesti, kaihtamatta ja yleisöä hakien. En halua kävellä, en halua päiväkotiin.

Nuoret ovat vetäneet minut mukanaan elämän keskipisteeseen: innostukseensa ja tunteensa paloon. Olen kiertänyt keväällä 2009 Lapissa ja eteläisessä Suomessa seuraamassa Myrsky-hankkeiden toimintaa kenttätöissäni. Koen tämän suurena etuoikeutena. Aineiston kerääminen Nuoret taiteen tekijöinä -tutkimukseemme on ollut enemmän kuin antoisaa.

Kunnallisen nuorisotyön laadun arvioinnissa on tärkeää tarkastella asioita nuorten näkökulmasta.  Nuoria pystytään erilaisin menetelmin auttamaan oman näkökulmansa pohtimiseen ja pohdinnan tulosten näkyväksi tekemiseen. Seuraava askel onkin sitten auttaa kuntaa muuttamaan toimintatapojaan nuorten näkökulmaa huomioivammaksi. Tällaista työtä olen toimintatutkijana tehnyt eri puolilla. Eri tahoja edustavat nuoret ovat alkaneet kirjoittaa kirjoja omista kunnistaan, kun olen heitä auttanut.

Väitän, että valtaosalla nuorista on ihan muita itselleen ensisijaisia asioita elämässään kuin julkkisura kansallisessa tai globaalissa mediassa. Internetin ja erilaisten tosi-tv-ohjelmien myötä lisääntynyt nuorillekin mahdollinen näyttäytymisen uusi tila mediajulkisuudessa on heille pääosin vain välineen roolissa.

Aikuiset jäsentävät ja säätelevät nuorten vapaa-aikaa monin tavoin, tai ainakin pyrkivät näin tekemään. Nuorten aikaa jäsennetään esimerkiksi erilaisin kotiintuloajoin tai säätämällä nuorten käyttämille palveluille tiettyjä aikaraameja. Nuorten tiloja säädellään myös erilaisin keinoin, vaikkapa rajaamalla osan tiloista vain täysi-ikäisille. Nuorisotilat taas ovat vain nuorille.

Tavoitteena kasvu ihmisenä ja aktiivisena kansalaisena

Pisa-menestyksestä huolimatta suomalaiset nuoret eivät välttämättä voi hyvin koulussa. Vai pitäisikö pikemminkin sanoa, että juuri Pisaan liittyvä jatkuva arviointi ja oppimistulosten vertailu on yksi syy nuorten pahoinvointiin? Helposti mitattavaa tietopuolista osaamista painotetaan koulussa taide- ja taitoaineiden kustannuksella. Moni syrjäytyy, koska tällainen koulu ei tue oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä ja kasvua ihmisenä.

Kriittinen pedagogiikka on yhteiskunnallisen todellisuuden tarkastelutapa, joka ohjaa tutkimuskohteiden valintaa. Tutkimuksen kohteeksi valitaan ilmiöitä, jotka muuten jäisivät huomiotta tai horjutetaan vallitsevaa käsitystä. Esillä pidetään – tai pitäisi pitää – äänettömien (subaltern), sorrettujen ja marginalisoitujen elämää koskevia kysymyksiä.

Kriittisen pedagogiikan ja teorian kesäkoulu järjestettiin kesäkuussa Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä. Mitä kriittisellä pedagogiikalla tänä päivänä tarkoitetaan? Miten se liittyy toimintatutkimukseen? Juha Suoranta ja Päivi Kujamäki pohtivat teemasarjan kolumneissa muun muassa näitä kysymyksiä.