Tutkimus

Pojat ja turpiin ottamisen taito

Minä väitän, että poikakulttuurissa rakentuva lojaliteettilaskelmointi harjaannuttaa työelämän pelisääntöihin.

Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka

Millaisia tutkimuseettisiä erityiskysymyksiä ilmenee, kun tutkimuskohteina ovat lapset ja nuoret? Mitä saa tutkia, mitä ei? Millaisia lupamenettelyjä tarvitaan? Millaisiin käytännön eettisiin ongelmiin tutkijat ovat törmänneet? Kuka antaa suostumuksen tutkimukseen, kuka tutkimusta tulkitsee, minkälaisia aineistoja – esim. rekistereitä, haastatteluita, historiallisia aineistoja – voi tutkia ja jatkokäyttää?

Nuorten vapaa-ajan omaehtoisuus ja tutkimusmenetelmät

Toisinaan ajatukset kiiruhtavat tekstiksi paperille toivottoman verkkaisesti. Ei sillä, ettei tutkija tietäisi, mistä haluaisi aloittaa. Onhan vapaa-ajan tutkimusmatkaamme kirjoitettu jo hyvä tovi. Koska perille on vielä useita kuukausia ja loppusanoja ennenaikaista lausua, pureudun oman retkeni menetelmällisiin valintoihin.

Maisemia varrelta virran

Opiskeluni myötä olen joutunut miettimään erilaisia tiedekäsityksiä, ontologiaa ja epistemologiaa. Heti alkuun täytyy todeta, että opiskelu ja tutkimuksen teko ovat muuttuneet radikaalisti sitten opiskeluajoistani 1980-luvulla, jolloin väkersin gradua yhdessä kahden muun tytön kanssa. Suurin osa opiskelijoista kirjoitti silloin lopputyönsä vielä kirjoituskoneella.

Koulun kello kuuluu kauas

Vapaa-aikahankkeessa on tuon tuostakin keskusteltu vapaa-ajan määrittelemisestä, eikä siitä tietääkseni ole vielä tätä kirjoittaessani kiveen hakattua versiota. Siksi otan vapauden tarkastella käsitettä arkiajattelun kautta, jonka mukaan nuorten vapaa-aika on koulunkäyntivelvollisuudesta vapaata aikaa. Tässä pohdin juuri tuota arkista jaottelua ja siihen liittyviä jännitteitä.

Yhteinen suunnittelu voi jäädä näennäiseksi huolipaperiksi

Sosiologi Mirja Määttä Kuopiosta väittää, että yhteinen suunnittelu voi jäädä näennäiseksi huolipaperiksi.

1. Kannattaako nuorisotyötä tutkia? Missä muodossa ja miten tutkimustietoa kannattaa julkaista ja levittää ja kenelle se ensisijaisesti tulisi suunnata?

Aloittaessani tutustumisen nuorisotyöhön 1990-luvun lopulla oli ajankohtaista nuorisotyön sisältöä käsittelevää tutkimusta vähän jos lainkaan tarjolla; lähestymistä taustoittivat ja suuntaa viitoittivat harvat merkkiteokset kuten Juha Niemisen hieno kirja Nuorisossa tulevaisuus – Suomalaisen nuorisotyön historia (1995). Tuosta kirjasta löytyvät edelleenkin keskeiset suomalaisen nuorisotyön pitkän linjan tunnuspiirteet ja konteksti: ilmeiset tavoitteet, perustelut ja osa-alueet ovat pääpiirteissään pysyneet samoina – vai oletko eri mieltä.

Vapaa-ajan tavoitteellisesta toiminnasta

Vapaa-aikahankkeemme puitteissa luimme Mirja Liikkasen toimittaman teoksen Suomalainen vapaa-aika. Maun sosiologia näyttäisi olevan kovassa huudossa kun puolet kirjasta keskittyy makuasioihin (mm. musiikkimaku, television mieliohjelmat, kirjailijasuosikit). Kaksi muuta kirjoitusta käsittelee vapaa-aikaa perheessä, ja kolme viimeisintä luontoharrastuksia, aktiivista musiikkiharrastusta sekä nuorten vapaa-aikaa luottamuksen ja sosiaalisen pääoman näkökulmista.

Toimintatutkimustako koko elämä?

Ensimmäiset kokemukseni toimintatutkimuksen toteuttamisesta ovat olleet niin kannustavia ja innostavia, että voisin ajatella ”isona” ryhtyväni päätoimiseksi toimintatutkijaksi, jos joku vain minut sellaiseksi palkkaisi. Toisaalta, emmekö me kaikki ole eräänlaisia oman elämämme toimintatutkijoita koko ajan? Siis: ”Elämää, ei sen enempää, on kaikki tää…”

Viimeinen vuosi

Tutkimushanke sen kuin tiivistyy, kun viimeinen vuotemme on käsillä. (Kuulostaapa pahaenteiseltä, mutta tutkimushankkeen päätösvuodesta nyt on kyse.) Toki useilla paini jatkuu samojen aineistojen ja kysymysten äärellä tämän vapaa-aikahankkeen jälkeenkin, kenellä milläkin rahoituksella tai sivutyönä. Mutta viimeinen vuosi on viimeinen ja tarkoittaa ainakin minulla tarvetta suunnitella ja priorisoida tekemisiä tarkasti sekä arvioida tehtyjä tutkimuksellisia valintoja, mikä oli järkevää, mikä taas vähemmän järkevää. Opiksi kaikki.

Sivut