Nuorisotyö

Mitä lama-Suomi voisi oppia Suunta elämään (SE) hankkeesta?

Kuten Suunta elämään (SE) hankkeen arviointini osoittaa, Suomessa löytyy osaamista ja motivaatiota räätälöivään ja vastuullisen sosiaalisen työllistämiseen. Meillä on seikkaperäistä tietoa, vastuullisia toimijoita ja osaamista, joilla työpajakenttää osataan kehittää yksilölliseksi ja nopeaksi tavalla, jossa haistetaan ja tunnistetaan empaattisesti asiakkaiden ongelmatilanteet.

Sosiaalinen nuorisotyö ja lama

Kari Paakkunaisen kokoamassa teemasarjassa käsitellään ajankohtaista aihetta erityisesti työpajojen toimintaympäristöjen kautta (Paakkunainen, Hourula, Hilpinen, Hassinen ja Pohjantammi). Sarja jatkuu Anna-Liisa Lämsän Lasten ja nuorten lama – Mitä 1990-luvun kokemuksista voidaan oppia? -keskustelutilaisuudessa 21.4.2009 pitämällä puheenvuorolla.

Mitä lama-Suomi vopisi oppia Suunta elämään (SE) hankkeesta?
Kari Paakkunainen (6.2.2009)

Yläkoulujen ja lukioiden yrittäjyyskasvattajien asenteita mitattiin Varsinais-Suomessa

Yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Keväällä 2009 toteutettiin Varsinais-Suomen yläkoulujen ja lukioiden opettajille ja opinto-ohjaajille yrittäjyyskasvatusasenteita selvittävä kyselytutkimus. Tutkimuksen teki Anna-Leena Ranto HUMAKin ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. Tutkimus valottaa perusopetuksen 7.–9. luokkien ja nuorten lukiokoulutuksen yrittäjyyskasvatuksen tilaa Varsinais-Suomen Yrittäjät -yhdistyksen toimialueella. Lähinnä tutkimuksessa selvitettiin, miten yrittäjyyskasvatusta toteutetaan, ja miten se näkyy arjen koulutyössä. Tutkimuksen toisena ulottuvuutena on Varsinais-Suomen YES-keskushankkeen kumppanuuskoulu case Elisenvaaran koulu ja lukio Pöytyältä. Varsinais-Suomen YES-keskuksen toinen kumppanuuskoulu on Turun ammatti-instituutti.

Kohti loistavaa tulevaisuutta

Kulttuurienvälinen kehitysyhteistyö ja autismin kirjon haasteet

Yhteisöpedagogi Marja Helinä Nuutinen tutkii HUMAKin ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään autismin kirjon lasten, nuorten ja heidän perheidensä haasteita Suomessa ja Bangladeshissa. Innostuksen tutkimukseensa hän on saanut suomalaisen Autismi- ja Aspergerliiton sekä bangladeshilaisen kumppanijärjestön SWACin (Society for the Welfare of Autistic Children) yhteisestä opetus- ja kuntoutusprojektista Dhakan autismikoululla Bangladeshissa. Projekti tunnetaan nimellä Prerona (Inspiraatio) ja sitä rahoittaa Suomen Ulkoasianministeriö. Projekti on molempien järjestöjen ensimmäinen kehitysyhteistyöhanke ja pioneerihanke autismin kirjon saralla myös Suomen kehitysyhteistyön kontekstissa. Nuutinen on toiminut projektissa koordinaattorina vuodesta 2007. Tutkimus pohjautuu projektin ensimmäisen vaiheen aikana vuosina 2007–2008 saavutettuihin tuloksiin.

Järvenpäässä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen on eri hallintokuntien yhteinen asia

Järvenpään kaupungin palveluissa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen on kaupungin menestystekijä ja eri toimialojen yhteinen tavoite. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi on laadittu syksyn 2008 aikana eri hallintokuntien yhteistyönä moniammatillinen ja poikkihallinnollinen toimenpideohjelma – Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisen toimenpideohjelma vuosille 2009–2012.

Tyttötyön uudet tuulet

Sukupuolella on väliä

Suomi on tasa-arvoinen maa, mutta onko tasa-arvo tasapäistämistä? Tarkoittaako tasa-arvo sitä, että sukupuoliroolit liudennetaan pois? Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien puhuttu nuorisotyössä sukupuolisensitiivisyydestä, missä tunnistetaan sukupuoleen liitetyt stereotyppiset kahtia jaottelut ja edistetään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Sukupuolisensitiivisyydessä lähtökohtana on, että sukupuolet ovat erilaisia, miehet ja naiset ovat omaa sukupuoltaan. Ajatuksena sukupuolisensitiivisyydessä on se, että sukupuoli on muutakin kuin biologiaa: se on historiallinen, kulttuurinen ja kulttuurinen kokonaisuus. Sukupuolen ilmentymiseen vaikuttaa siis meidän geeniemme lisäksi paikka, missä kasvamme, kuinka meitä kasvatetaan ja kuka meitä kasvattaa. Suomessa uraauurtavaa sukupuolisensitiivistä ja kohdennettua tyttötyötä on tehty Tyttöjen Taloilla.

Paperisuvaitsevaisuudesta kohti oman ajattelun muutosta

Suomalaisessa lapsi- ja nuorisotyössä on tarve selkeyttää kansainvälisyyteen liittyvien käsitteiden käyttöä. Tarvitaan myös lisää koulutusta, jotta lapsi- ja nuorisotyöntekijät osaisivat käyttää dialogisuutta lisääviä menetelmiä ja manuaaleja.

Klaari on sosiaalinen innovaatio

Klaari Helsinki koordinoi pääkaupungissa tehtävää nuorten ehkäisevää päihdetyötä. Sirpa Smedin tutkimuksen perusteella Klaari on sosiaalinen innovaatio ja innovaatioiden synnyttäjä. Moni-ammatillisessa verkostotyössä ominaista on päällekkäinen jäsenyys, joka mahdollistaa tiedon siirron eri toimijoiden välillä. Verkostojen rajapinnoille syntyy kumppanuuden kautta uusia toimintamalleja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Arviointimalli järjestöjen toiminnan kehittämiseksi ja avuksi julkiseen päätöksentekoon

Järjestöjen yli satavuotinen toiminta on ollut merkittävä osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Toimintaympäristön ja -kulttuurin muuttuessa myös kansalaisjärjestöissä on tarpeen aika ajoin arvioida omaa toimintaa vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseksi. Usein toiminnan kokonaisvaltainen arviointi jää tekemättä toimivan arviointimallin puuttuessa. Opinnäytetyössä kuvattu malli vastaa tähän puutteeseen. Lisäksi työssä on kuvattu arviointiprosessi, jonka tarkoituksena on auttaa järjestöjä ja julkista sektoria oman arviointiprosessin suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Palkka ei ole tärkein motivaattori nuorisotyöntekijälle

Vaikka palkan sanotaan olevan yksi tärkeimmistä motivaatiotekijöistä, uusimman tutkimuksen valossa kunnallisia nuorisotyöntekijöitä motivoivat enemmän muut asiat kuin raha. Työpaikkaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa parin vuoden välein paremman palkan toivossa, jotta pysyisi motivoituneena. Työstä voi löytää paljon muitakin merkityksiä.

Sivut