Suomen laki estää suomalaisen yliopiston osallistumisen eurooppalaiseen yhteistutkintoon

Tiedän Opetus- ja kulttuuriministeriön ja suomalaisten yliopistojen rakentavan ja edistävän yhtenäistä eurooppalaista koulutusaluetta ja kansainvälisten yhteistutkintojen valmistelua. Silti väitän, että Suomen lainsäädäntö uhkaa estää Tampereen yliopiston osallistumisen eurooppalaiseen maisterikoulutuksen yhteistutkintoon.

Olen ollut yhdentoista eurooppalaisen yliopiston konsortiossa suunnittelemassa ja kehittämässä nuorisoalan yliopisto-opintoja vuodesta 2006 lähtien. Aluksi olin mukana Kuopion yliopiston nuorisokasvatuksen maisteriopintojen edustajana. Tämän maisterikoulutuksen päätyttyä olen jatkanut työtä Tampereen yliopiston nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopintojen professorina. Yliopistoverkoston tavoitteena on alusta asti ollut saada aikaan Bolognan sopimuksen mukainen (120 ECTS) monitieteinen, korkeatasoinen kansainvälinen yliopistollinen maisterikoulutus nuorisotutkijoille, nuorisotyöntekijöille ja nuorisopolitiikan ja hallinnon edustajille.

Eurooppalaisen nuorisoalan maisterikoulutuksen M.A. EYS -opetussuunnitelmatyöhön ja sen pilotointiin olemme saaneet rahoituksen Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmasta vuosille 2009–2011. Koulutuksen pilotoinnin olemme aloittaneet 11.1.2011 M.A. EYS -lyhytkurssina (10 ECTS). Tälle kurssille on hakenut opiskelijoita ympäri maailmaa. Hakijoista on valittu kurssille 10 nuorisotutkijaa, 10 käytännön nuorisotyöntekijää ja 10 nuorisopolitiikan ja hallinnon edustajaa. Mukana on yksi suomalainenkin nuorisotutkija. Pilottijakso päättyy tänä vuonna ja varsinainen tutkinto alkaa 2012. Tutkintoon otetaan 30 opiskelijaa vuosittain ja mukana olevat yliopistot vastaavat yhdessä koulutuksesta.

Meillä on jo konsortiumin yliopistojen säädökset täyttävä M.A. EYS -maisterikoulutuksen opetussuunnitelma (120 ECTS), joka yhdistää nuorisotutkimuksen teorian ja metodologian, nuorisopolitiikan ja nuorisotyön. Koko yhteistutkinnon suunnittelun taustalla on ollut työelämän ja oppimisen integroiminen. Koulutuksen tarpeen ovat esittäneet Euroopan neuvoston Nuorisodirektoraatti ja CoE/Euroopan unionin Youth Partnership -ohjelma, jotka ovat olleet mukana ja vahvasti tukeneet koko tutkinnon suunnitteluprosessia.  Voin myös väittää, että M.A. EYS yhteistutkinto tuleekin ainutlaatuisella tavalla yhdistämään nuorisotyön ja politiikan kokemukset nuorisotutkimukseen ja tieteeseen.

Idea tästä yliopistollisesta nuorisoalan yhteistutkinnosta on syntynyt itse asiassa useissa Euroopan nuorisoministereiden kokouksissa ja EU:n puheenjohtajien tapaamisissa esille nousseesta tiedon tarpeesta. Tieteellistä tutkimusta nuorista, nuorisotyöstä ja politiikasta ja korkeatasoista asiantuntijuutta tarvitaan sekä Euroopan komissiossa että neuvostossa liittyen esimerkiksi nuorisoa koskevan Valkoisen kirjan tavoitteisiin ja sen seurantaan, Lissabonin prosessiin, EU:n nuorisostrategian 2010–2018 prioriteetteihin ja eurooppalaiseen Youth Pact -nuorisosopimukseen. Väitän myös, että M.A. EYS maisteriohjelma tulee täyttämään yliopistollisen maisterikoulutuksen puutteen sekä kansallisella että eurooppalaisella nuorisoalan kentällä luoden uusia, innovatiivisia malleja yliopistolliseen nuorisoalan koulutukseen.

Suomessa Tampereen yliopiston nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot vastaavat nuorisoalan tutkijoiden, nuorisotyön asiantuntijoiden ja ammattilaisten ylemmästä koulutuksesta. Eurooppalainen yhteistutkinto onkin tarkoitus niveltää yhteen Tampereen nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisterikoulutukseen. Olemme M.A. EYS -hankkeessa mukana ainoana suomalaisena yliopistona. Olemme vastuussa myös M.A. EYS virtuaalisen oppimisympäristön (VLE) ja digitaalisen kirjaston kehittämisestä.

Olemme käyneet läpi yliopistojen välistä työnjakoa, ohjelman rahoitusta ja taloudellista vastuuta joint degreen toteutuksessa. Perehtyessämme siihen, mitä M.A. EYS joint-degree tarkoittaa Tampereen yliopistolle, huomasimme, että Suomen lainsäädännön mukainen maksuton tutkinto tarkoittaa sitä, että Tampereen yliopiston tulisi korvata kaikkien M.A. EYS -maisterikoulutuksen yhteistutkintoon osallistuvien opiskelijoiden matka- ja muut koulutuksen kulut.  Kuluja opinnoista tulee yhteisistä seminaareista ja intensiiviopiskelujaksoista eri konsortiumin yliopistoissa. Yhteistutkinto merkitsee sitä, että maisteritutkintoon valittavat 30 opiskelijaa ovat kirjoilla kaikissa sopimusyliopistoissa. Kaikissa muissa konsortiumin osallistujayliopistoissa (esimerkiksi Oslon) opintojen maksuttomuus ei tarkoita sitä, että yliopisto maksaisi myös opiskelijoiden matkakulut. Meillä se näyttää tarkoittavan. Näistä tulisi vuosittain noin 20 000–30 000 euron kustannukset suomalaiselle yliopistolle.

Miten Suomi voi olla mukana useamman ulkomaisen yliopiston kanssa yhteistutkinnossa, jonka opiskelijoiden matkakuluista sen tulisi yksin vastata? Kulut voidaan peittää tietenkin esimerkiksi apurahajärjestelmällä. Tällaista ei kuitenkaan ole vielä, joten Suomi näyttää jäävän tämän tärkeän yhteistutkinnon ulkopuolelle, jos joustavuutta Suomen lain tulkintaan ei löydy. Olen lähettänyt asiasta kyselyn opetus- ja kulttuuriministeriöön, mutta en ole saanut vielä vastausta. Asia on kiireellinen. Toivon olevani väitteessäni väärässä ja että joustavuutta asian ratkaisemiseksi löytyy.

Lisää tietoa M.A. EYS -opinnoista löytyy websivustolta.