vaikuttaminen

Demokratiaoppitunti käsittelee lasten ja nuorten osallisuutta suomalaisissa kunnissa 2010-luvun alussa.

Osallistuimme Lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla -seminaariin tiistaina 24.3.2011 Savoy-teatterissa. Ryhmämme on erikoistumassa kansalaisvaikuttamiseen ja olemme perehtyneet osallisuusteemaan opintojen ja osin myös opinnäytetöiden merkeissä. Opiskelijan näkökulmasta seminaarissa esiintyi useita mielenkiintoisia puhujia nuorisotutkijoista ministereihin.

Salut tout le monde!

Helsingin lentokenttä. Kello jo minuuttia vaille puoli, missä ihmeessä se kahvila mikälie olikaan? Ensimmäiseksi hukkaan kaikki muut suomalaiset, sillä he ovat tulleet perheineen ja minä yksin. Muut jäävät itkemään, nyyhkimään ja hyvästelemään ennen portille menoa, meikäläinen on jo kentän taxfree shopeissa kiertelemässä. Pakkaamisen aloitin edellisenä päivänä, tosin jaksoin pakata vain kaksi tuntia. Unohtuneet tavarat ostan sitten periltä, ajattelin. Tätä kirjoittaessani mietin, että olisin kyllä voinut ottaa sen suomi-ranska sanakirjan mukaan..

Monissa kunnissa ollaan siinä onnellisessa asemassa, että nuorten ääni tulee kuulluksi - tavalla tai toisella. Nuorilla on monia mahdollisuuksia kertoa mielipiteensä ja kantansa asioihin, esimerkiksi nuorisotiloilla tai kouluissa. Kaikille nuo kanavat eivät kuitenkaan ole luonnollisia tai helppoja tapoja vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin. Lisäksi koulun ja nuorisotilojen ulkopuolella tapahtuu paljon sellaista, mihin nuorilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa tai kertoa omat mielipiteensä.

Tänä vuonna on vietetty lapsen oikeuksien juhlavuotta. Juhlavuosi huipentui 20.11., kun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen hyväksymisestä tuli kuluneeksi 20 vuotta. Suomi on ollut sopimuksen osapuolena vuodesta 1991, josta lähtien yleissopimus on ollut valtiotamme oikeudellisesti velvoittava.

Nuorille ominaiset vaikuttamismuodot on otettava tosissaan kaikilla päätöksenteon eri asteilla, painotti oikeusministeri Tuija Brax puheenvuorossaan Aika vapaalla – nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 -kirjan julkistamistilaisuudessa.

Opiskelijavaikuttamiseen paikantuu ainakin kaksi isoa haastetta, joista ensimmäinen on tasapainottelu ajan ja motivaation riittämisen viidakossa. Toisena isona haasteena voi pitää sitä, onko opiskelijavaikuttamiselle oikeanlaisia foorumeita. Vaikuttamisfoorumeita pohdittaessa on muistettava, että opiskelijat ovat hyvin heterogeeninen joukko erilaisissa elämäntilanteissa osaamistaan kartuttavia ihmisiä.

Opiskelijat on viime vuosina nähty barrikadeilla esimerkiksi opintotuen korottamisen ja yliopistolain muutosten vuoksi. Erilaisissa opiskelijajärjestöissä toimivat puurtavat, jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi opiskelijoita koskettavissa asioissa niin oman opinahjon sisällä kuin valtakunnallisellakin tasolla. Opiskelijavaikuttamista käsittelevässä teemasarjassa pureudutaan toimijoiden näkemyksiin ja kokemuksiin. Kirjoituksissa tarkastellaan opiskelijavaikuttamisen ajankohtaisia haasteita ja todellisuutta.

Kaikella on juurensa. Usealla suomalaiselle ensi kosketus demokratiaan löytyy koulusta. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmämme jokaiselta tasolta löytyy malli, jonka kautta ihminen pääsee tekemisiin vallitsevien yhteiskuntamallien kanssa ja vaikuttamaan omiin ja muiden oloihin. Oppilaskuntien voimistuessa entisestään myös politiikan aakkoset tullaan oppimaan jo esikoulussa.