koulu

Koulua on käytävä. Etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana.

keen tavoitteena on käydä läpi keskeiset kasvatusinstituutiot etnografisella tutkimusotteella. Pajun väitöstutkimuksessa ollaan kiinnostuneita koulun yhteisöllisyydestä ja yhteisöllisyydestä koulussa. Yhteisöllisyys tutkimuksen lähtökohtana tarkoittaa tässä jotain sellaista, joka saisi koulun opettajat ja oppilaiden vanhemmat tuntemaan itsensä osaksi samaa kasvatuksen ketjua, johon kuuluvat vielä harrasteiden ohjaajat, kaverit, netti ja sukulaiset ja naapurit.

Mitä opettajat eivät koulussa kerro nykynuorisolle

Kommunikointitaito, nopea oppiminen ja tilannetaju ovat työelämän keskeisimpiä menestyksen mittareita, kun taas koulussa arvostetaan enemmän akateemisia taitoja. Nykyään yritykset vaativat työntekijöiltään ammatillisen osaamisen lisäksi myös sosiaalisia taitoja. Tätä ei erityisesti opeteta koulussa, vaan odotetaan, että ihmiset tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa luonnostaan.

Nuoret ja yhteisöllinen rasisminvastaisuus

Antti Kivijärven kolumnissa Nuoret ja yhteisöllinen rasisminvastaisuus annetaan neljä vinkkiä siitä, kuinka vastustaa rasismia käytännössä. Rasismin voima piilee usein siinä, että sen takana seisoo hiljaisesti hyväksyvä yhteisö. Tämä asetelma olisi syytä kääntää päälaelleen.

Nuorten näkemyksiä hyvinvoinnista ja sen tukemisesta – ”Koulussa on kaiken maailman kuraattorit ja psykologit. Mitä välii, jos asioihin ei puututa?”

Kaupungin nuorisotoimi järjesti nuorten kuulemista varten leirin, joka tuotti osallisuutta ja käänsi politiikkaa nuorten kielelle. Lasten ja nuorten hyvinvointipoliittinen suunnittelu on lakimuutosten myötä noussut keskeiseksi kehittämisen kohteeksi kunnissa. Se edellyttää uudenlaisia toimintoja ja ehkä uudistuneita asenteitakin. 

Avoin kirje Soudolle

Ensiksi haluan onnitella tutkijakollegaa upeasta väitöskirjasta! Aion suositella sitä kaikille. Se on kuin dekkari: mukaansatempaava, helppolukuinen, hyvin kirjoitettu. Aiheesi, arkipäivän rasismi kouluissa, on mitä ajankohtaisin, vaikea ja vaiettu.

Seksuaalikasvatus kouluissa

Kouluissa tarjottavalla ammatillisella seksuaalikasvatuksella on suuri merkitys poikien seksuaaliterveyden kannalta.  Pojat eivät keskustele kokonaisvaltaiseen seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista vertaistensa tai edes omien vanhempiensa kanssa toisin kuin tytöt. Kouluilla onkin mahdollista ammatillisen seksuaalikasvatuksen kautta vaikuttaa poikien seksuaalikäyttäytymiseen.
 

Minne koulutie vie?

Martina Reuter & Ruurik Holm (toim.) 2008. Koulu ja valta. Helsinki: Into Kustannus.

Myrskyn jälkeen

...otsikoin viestejäni niille, joiden kanssa vaihdoin ajatuksia Myrsky-seminaarissa ja jatkoin sen jälkeen keskustelua sähköpostilla verkostoyhteiskunnan tapaan, missä ideat kehittyvät satunnaisissa kohtaamisissa.

Mekin tehtiin osallisuutta

Nuorten valtakunnallinen osallisuushanke otti ja päättyi vuodenvaihteessa. Palautan tässä kolumnissa mieleen pari asiaa tuon pitkän hankkeen varrelta. Seurasin sitä aktiivisesti ajasta ennen sen alkua aikaan pari vuotta ennen sen päättymistä. Nuorten valtakunnallisen osallisuushankkeen tunsivat lähes kaikki vähänkään nuorisoalalla toimivat. Tunnettavuutta varmasti edisti ratkaisevasti se, että hankkeen alkuvaiheessa silloinen pääministeri Lipponen liitettiin siihen kiinteästi.

Julkaise syötteitä