isyys

Suurkiitokset isyysraportin tuottamisesta. Tämä on oikopolku tutkitun tiedon lähteille. Tuotos mahdollistaa tietoperustaa vahvistavien ruohonjuuritason toimijoiden vaivattoman pääsyn tiedon lähteille. Tuotos lähentää käytännön toimijoita ja tiedon tuottajia. Raportti saattaa myös rohkaista tutkijoiden, kohtaamisten ja vuorovaikutuksen vuoropuhelua.

Kommentin Pojista isiksi? -teemasarja luotaa isyyden tutkimusta ja nykytilaa.

Mitä isyyden ihanteista ja arjesta tiedetään? Millainen on oikeanlainen isyys ja mitä odotuksia isyyteen liitetään? Millaista on isien arki? Miten ne ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä ja -satoina?

Esitelmä 27.8.2010 Isyyden ihanteet, arki ja kokemukset – raportti isyyden tutkimuksesta -julkistamistilaisuudessa.

Käsillä olevan raportin Isyyden ihanteet, arki ja kokemukset – raportti isyyden tutkimuksesta ensimmäisessä osassa tehtävänäni on ollut selvittää, millaista tutkimustietoa meillä on isyyden historiasta ja miten isyyden mallit ovat tämän tiedon valossa muuttuneet. Aikaväli ulottuu 1700-luvulta tähän päivään.

Isyystutkimusraportissa nostetaan esiin yksi vanhemmuuden sukupuolittunut muoto eli isyys ja sen tutkimus. Mielestäni nimenomaan miesten vanhemmuudesta ja sen tutkimisesta on tärkeää keskustella erikseen, koska sukupuolineutraali termi vanhemmuus typistyy useimmiten tarkoittamaan vain äitiyttä. Olenkin ilahtunut perusideasta koota yhteen suomalaiset isyyden tutkimukset ja -tutkijat. Erityisesti arvostan Johanna Mykkäsen ja Ilana Aallon kirjoittamaa loistavaa raporttia isyyden tutkimuksesta Suomessa. Kyseessä on merkittävä askel suomalaisen isyystutkimuksen ja -keskustelun kentällä.

Työpaikkani, Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskus, on mukana EU-hankkeessa Familyplatform, jonka tehtävänä on tuottaa yhteenveto uusimmasta eurooppalaisesta vertailevasta perhetutkimuksesta, paikantaa tämän perusteella keskeiset perhesuhteisiin liittyvät kehityskulut ja tutkimukselliset aukot, ja laatia Euroopan komissiolle suunnitelma siitä, millaista perhetutkimusta Euroopassa lähitulevaisuudessa tarvitaan.

Mitä vanhemmiksi tulevat ajattelevat? Miten perhettä tuotetaan tai perhe syntyy ja tapahtuu sosiaalisessa mediassa?

Olenkohan nyt muistanut kaiken? Onhan minulla kaikki pakattuna? Onko kameran akut ladattu? Voinkohan ottaa evästä mukaan? Kai saan juoda edes pillimehua? Tarvitseekohan mieheni jotain evästä? Onkohan minulla aikaa lukea siellä? Pitäisiköhän leipoa pakastimeen jokin kakku valmiiksi ja koti siisti, jos vieraita tulee? Sohva pitäisi kyllä vielä pestä. Kysymykset pyörivät hurjaa vauhtia mielessä. Teen tarkistuksen tarkistuksia ja olen jokseenkin jännittynyt. Onneksi näennäisesti rauhallinen mieheni vakuuttaa, ettei sohvaa tarvitse pestä juuri nyt.