Kari Forsström * Kohti lämmintä ja läheistä nettiä?

Suojaako aktiivisuus internetissä nuoria syrjäytymiseltä? Tämä näkökulma nousi – monien muiden aiheiden ohella – esiin valtioneuvoston 20.1.2010 järjestämässä seminaarissa nuorten syrjäytymisuhista ja kulttuurista.

IRC-gallerian lähipoliisi, ylikonstaapeli Marko Forss ja Tampereen yliopiston hypermedian professori Frans Mäyrä muistuttivat, että nettimaailmalla on myös myönteistä tarjottavaa. Useinhan puhutaan siitä miten internetiin uppoutuneet nuoret tai miksei vanhemmatkin ihmiset eristäytyvät todellisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä elleivät suorastaan eksy hämärien kulttien ja vihayhteisöjen jäseniksi.

Forss, jolla on syksystä 2008 alkaen ollut poliisin edustajana profiili IRC-galleriassa, totesi että nuorten kanssa on helppoa päästä keskusteluyhteyteen netin kautta ja että nämä avautuvat siellä vaikeista aiheista helpommin kuin kasvotusten käytävässä keskustelussa. Netissä syntynyt kontakti jatkuu sitten luontevasti myös kadulla tavattaessa; reaalimaailma koetaan virtuaalimaailman jatkeena. Forss kertoi saavansa voittopuolisesti myönteistä palautetta, mikä oli minusta tavallaan yllättävää, kun huomioidaan internetin keskustelupalstojen aggressiivisuus.

Frans Mäyrä syvensi Forssin antama kuvaa digitaalisen elämän monimuotoisuudesta. Työ, raha-asioiden hoito, opinnot ja vapaa-aika voivat kaikki nykyään tapahtua netissä. Mäyrä on digitaalisen kulttuurin ja pelien tutkija, joka esitti myös kuvan World of Warcraft -pelimaailmassa itse käyttämästään barbaarihahmosta. Hän korosti ymmärrettävästikin Forssia enemmän internet-maailmaan osallistumisen hyötyjä. Mäyrä viittasi eräisiin tutkimuksiin, joiden mukaan suurin sosiaalisten ongelmien ja väkivaltaisen käyttäytymisen riski on nykyään niillä lapsilla ja nuorilla, jotka eivät lainkaan pelaa tai käytä internetiä. (Esim. K. Durkin & B. Barber, ”Not so doomed”, aikakauslehdessä Applied Developmental Psychology, 23(4), 373–392 ja L. Kutner & C. Olson, Grand Theft Childhood, New York, Simon & Schuster, 2008.) Internet ja digitaaliset pelit tuskin suojaavat ketään ongelmilta, mutta maailma toimii jo niin pitkälle tietoverkoissa, että kokonaan digimedian ja -viestimien ulkopuolelle jäävät todennäköisimmin sellaiset nuoret, joilla on muutenkin erittäin pahoja ongelmia.

Netissä voi joutua kiusaamisen kohteeksi siinä missä reaalimaailmassakin, mutta netistä voi myös löytää tukea ja rohkaisua silloin kun muilla elämänaloilla on vaikeuksia. Kun nuorien käytössä oleva turvallinen fyysinen tila vähenee tai sen koetaan vähenevän, niin virtuaalinen tila korvaa sitä. Tällaisella kehityksellä voi tietysti olla haittoja, Mäyränkin mielestä tasapainoisen minuuden rakentaminen vain netissä eläen on vaikeaa. Tasapainoisilla internetin käyttäjillä sosiaalinen media liittyy kuitenkin muuhun sosiaaliseen elämään, se on yksi lisäyhteys ystäviin. Mäyrä esitti ajatuksen strategiapelien erityisestä hyödyllisyydestä: pitkäjänteisten pelisuunnitelmien laatimiseen tottuneille nuorille syntyy ajattelutapa, jonka mukaan vaikeatkin ongelmat ovat ratkaistavissa, jos laaditaan kyllin hyvä suunnitelma. Tämä vaikutus on varmaan saavutettavissa muillakin kuin internetin välityksellä pelattavilla peleillä.

Eräs ongelmien aiheuttaja on internet-kommunikaation pidäkkeettömyys. Kun toinen ei ole kasvokkain läsnä, voidaan ongelmista kertoa helpommin mutta myös hyökätä ja kiusata estottomammin kuin lähietäisyydellä oltaessa. Tähän viittaa myös irc-poliisi Forssin huomautus, että monet nuoret eivät ajatelleet netissä tapahtuvan herjaamisen tai muun häirinnän olevan laitonta tai rangaistavaa.

Nykyään ollaan usein huolestuneita siitä, että nettiin syntyy sulkeutuneita, aggressiivisia alakulttuureita, joissa ihmiset vahvistavat ennakkoluulojaan keskustelemalla vain samanmielisten kanssa. Mäyrä huomautti tähän, että virtuaalimaailmassa ihminen voi kuitenkin helposti kuulua useisiin eri ryhmiin ja kuulla sitä kautta myös useammanlaisia mielipiteitä kuin silloin kun nuorison alakulttuurit hengasivat kaiket illat kaduilla ja erottuivat toisistaan pukeutumisellaan. Joka tapauksessa Mäyrä katsoi, että sukupolvien välistä digitaalista kuilua on kavennettava, jotta virtuaalimaailmoihin saataisiin lisää vanhuutta ja elämänkokemusta. Mäyrän esitys huipentuikin vaatimukseen aikuisten mediakasvatuksesta, jotta koko perhe löytäisi yhteistä rakentavaa tekemistä netissä ja mahdollisesti sen ulkopuolellakin.

Seminaarin kotisivuilta löytyvät mm. pääpuhujien ja kommentoijien puheenvuorot sekä videoita.

Sivuhenkilönä-blogistit Anni ja Marjo tekevät bloginsa sivulla perusteellisen selonteon seminaarin sisällöstä ja parhaasta annista.

Myös Facebookissa on seminaarille oma ryhmänsä ja kiinnostavia kommentteja ryhmän "seinällä" ja keskustelut-palstalla.

keskustele >>


www.nuorisotutkimusseura.fi | webmaster@kommentti.fi