Mulla on oikeuksia! – Lasten ja nuorten oikeudet verkossa
Leena-Kaisa Pantsu
Kirjoittaja toimii nuorisokoordinaattorina Pelastakaa Lapset -järjestössä.
Tänä vuonna on vietetty lapsen oikeuksien juhlavuotta. Juhlavuosi huipentui 20.11., kun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen hyväksymisestä tuli kuluneeksi 20 vuotta. Suomi on ollut sopimuksen osapuolena vuodesta 1991, josta lähtien yleissopimus on ollut valtiotamme oikeudellisesti velvoittava.
Lapsen oikeudet ovat yhdessä sovittuja asioita ja ne koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita. Kaikilla lapsilla on samat oikeudet. Sopimuksen takaamia oikeuksia ei voi ottaa eikä antaa pois. Oikeudet liittyvät toisiinsa, eikä niitä voi laittaa hierarkkiseen järjestykseen. Lapsen oikeuksien sopimus koostuu 54 artiklasta ja niiden läpikulkevina periaatteina ovat syrjinnän kielto, lapsen edun periaate, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten huomioon ottamisen periaate. Sopimuksen toteutumista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea.
Juhlavuoden pääteemana on kaikkien alle 18-vuotiaiden lasten oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Tästä lähti ajatus Mulla on oikeuksia! -kampanjalle, joka toteutettiin kokonaisuudessaan lasten ja nuorten suosimassa verkkoympäristössä, Habbossa. Kampanjan toteutuksessa olivat mukana Elämä On Parasta Huumetta, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus & Netari.fi-hanke, MLL, Pelastakaa Lapset ja UNICEF yhteistyössä Sulake Corporation Oy:n kanssa.
Kampanjan tavoitteena oli saada mahdollisimman moni lapsi ja nuori tietoiseksi omista oikeuksistaan ja osallistumaan dialogiin, jota käydään heidän ehdoillaan. Tavoitteena oli myös saada aikuiset kuulemaan lasta aidosti hänen omassa ympäristössään ja kiinnostumaan lasten itsensä valitsemasta kanavasta, Habbosta.
Kampanja käynnistyi lokakuun puolivälissä lapsen oikeuksien kyselyllä, johon vastasi 3220 Habbon ja IRC-Gallerian alle 18-vuotiasta käyttäjää. Taustakysymyksenä kysyttiin, kuuluuko vastaaja esimerkiksi oppilaskuntaan, nuorisoyhdistykseen tai -valtuustoon. Suurin osa, lähes 80 % vastaajista ei kuulunut mihinkään näistä. Kampanjan avulla tavoitettiinkin lapsia ja nuoria, jotka eivät ole perinteisellä tavalla aktiivisia ja joiden äänen kuuluviin saaminen voi olla erityisen hankalaa. Kampanja mahdollisti myös näiden lasten ja nuorten omaehtoista osallistumista ja heidän kuulemistaan.
Kyselyn tärkeimpinä tuloksina nähtiin, että vastaajat itse tuntevat lapsen oikeuksien sopimusta melko hyvin, mutta kokevat, että vanhemmat ja muut aikuiset eivät. Lapsille ja nuorille tärkeistä oikeuksista esiin nousivat muun muassa oikeus osallisuuteen, päätöksentekoon ja mielipiteen ilmaisuun. Nämä oikeudet eivät vastaajien mukaan kuitenkaan aina toteudu. Parhaiten vastaajien mielestä omaa mielipidettään saa ilmaistua netissä: kuulumalla yhteisöpalveluihin, osallistumalla keskusteluihin, vastaamalla kyselyihin tai allekirjoittamalla adressin. Tämä vahvisti osaltaan järjestäjien kokemusta, että kampanjan toteutukselle oli valittu oikea ympäristö.
Kampanjan Mulla on oikeuksia! ryhmäsivu avattiin Habbossa lokakuun lopussa. Ryhmäsivulle on liittynyt lähes 2300 käyttäjää ja siellä käydään aktiivista keskustelua lasten oikeuksiin liittyen. Käyttäjät keskustelevat itse aloittamissaan viestiketjuissa muun muassa koulukiusaamisesta sekä lasten oikeuksien tärkeydestä. Ryhmäsivulta löytyy myös tietoa lapsen oikeuksien sopimuksesta, juhlavuoden tapahtumista sekä kampanjan toteutuksesta. Ryhmäsivun hyödyntämistä kampanjan jo päätyttyä pohditaan.
Kampanja huipentui Lapsen oikeuksien päivänä habbolaisten ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistön väliseen online -keskusteluun sekä Palefacen, Jyrki69:n ja Signmarkin tähdittämiin julkkisbileisiin. Molemmat chatit keräsivät runsaasti osallistujia ja habbolaisten huomiota. Myös media oli kiinnostunut lapsen oikeuksien eteenpäin viemisen uusista keinoista ja varsinkin puhemiehen ja nuorten välinen chat keräsi runsaasti osumia eri viestintävälineissä. Tämä osaltaan edisti kampanjan tavoitetta saada aikuisia kiinnostumaan lasten ja nuorten verkkoympäristöistä.
Kampanjan kokemusten perusteella voidaan sanoa, että lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita omista oikeuksistaan, omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon osallistumisesta sekä vaikuttamisesta. Puhemiehelle esitetyt kysymykset osoittivat, että lapset ja nuoret ovat huolissaan tulevaisuuden haasteista: Tuleeko taantuma vaikuttamaan lasten koulunkäyntiin? Paljon kiinnosti myös, mitä poliittiset päättäjät itse ovat valmiita tekemään lasten oikeuksien parantamiseksi: Tarkistatko Sinä vaatteidesi alkuperän? Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminenkin puhutti: Miksei äänestysikärajaa voisi laskea 15-vuoteen?
Verkko mahdollistaa lasten ja nuorten kuulemista uudella tavalla ja antaa uusia keinoja niin vaikuttamistoiminnalle kuin viestin viemisellekin. Yli kaksi kolmannesta (70 %) nuoresta kokee internetin helpoimmaksi väyläksi saada tietoa omista oikeuksistaan (Flash Eurobarometer 235: The Rights of the Child 2008). Aikuisten tehtävä on kuitenkin huolehtia, että lapsen oikeudet toteutuvat verkossa ja lapsi saa ohjeistusta, tukea ja turvaa niin verkon käytön opettelussa kuin siellä liikkuessaankin. On myös tärkeää muistaa, että lapsella on oikeus osallistua ja vaikuttaa kaikilla elämänalueillaan: perheessä, koulussa, muissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa ylipäätään. Me aikuiset emme voi kuitata lapsen oikeutta osallisuuteen toteutuneeksi pelkästään verkkokyselyn avulla.
