Verkko nuorisotyön välineenä
Marcus Lundqvist
Kirjoittaja työskentelee Porin kaupungissa eristysnuorisotyöntekijänä vastuualueenaan verkkonuorisotyö.
Internet on muuttanut, ehkä enemmän kuin mikään muu tekninen innovaatio, maailmaamme sekä tapaamme toimia ja kommunikoida. Tämä muutos on tapahtunut verrattain pienellä aikavälillä ja kehityksessä mukana pysyminen asettaa meille uusia haasteita. Parhaiten internetkulttuurin on omaksunut nuoriso, joka on syntynyt samoihin aikoihin, kun internetin ja tietotekniikan kehitys on ottanut suuria harppauksia eteenpäin. Heille internet on osa arkipäivää ja heille ei ole olemassa maailmaa ilman internetiä. Tämä tuo 2000 luvun nuorisotyölle aivan uudenlaisia haasteita ja asettaa vaatimuksia joihin meidän on vastattava.
Nuorille internet on hyvin suuri osa heidän elämää ja erityisesti sosiaalista elämää. Nuorilla raja reaalimaailman ja internetmaailman kohdalla on varsin häilyvä. Netissä tavataan ystäviä, vaihdetaan ajatuksia ja mielipiteitä, siellä tuodaan omaa persoonaa esille ja haetaan tietoa, sekä kulutetaan aikaa erilaisten viihdepalveluiden parissa. Toiminnat internetissä ovat samoja mitä reaalimaailmassakin, ainoastaan toimintaympäristö ja tavat poikkeavat. Millä tavalla me nuorisotyönammattilaiset voimme kohdata nuoria verkossa ja mitä välineitä ja taitoja se vaatii meiltä? Vaikka verkkonuorisotyö on jo löytänyt oman paikkansa kunnallisessa nuorisotyössä, voidaan se edelleen nähdä eräänlaisena peikkona ja ylimääräisenä rasitteena.
On hyvä muistaa että aina kaiken uuden käyttöönotto herättää pelkoja, varsinkin jos tuo uusi asia on itselle vieras. Aikoinaan, kun radiot tulivat markkinoille 1900-luvun alussa, herätti tuo uusi tekniikka joissakin ihmisissä pelkoja. Kuuluisin tapaus on varmasti, kun 70 vuotta sitten pelättiin radion välityksellä maailmojen sotaa (Orson Wells - War of the Worlds lähetys 30.10.1938). Radio keräsi silloin kansakunnan yhteen ja toi maailman jokaiseen kotiin. Tänä päivänä internet on radion asemassa, internet tuo tänään koko maailman kotiin. Millä tavalla nuorisotyö voisi löytää tiensä nuorten koteihin ja osaksi nuorten nettimaailmaa?
Netin kautta voidaan tavoittaa todella suuria määriä nuoria ja myös niitä nuoria jotka eivät muutoin hakeutuisi kunnallisen nuorisotyön pariin, kuten vaikkapa nuorisotiloille. Radiolla meni aikoinaan 38 vuotta kerätä 50 miljoonaa kuulijaa, televisiolla meni 13 vuotta saada sama määrä katsojia, Internetillä kesti 4 vuotta tavoittaa 50 miljoonaa käyttäjää ja Facebookilla kesti ainoastaan 9 kuukautta saada 100 miljoonaa käyttäjää. Tämä tarkoittaa sitä, että uudet sosiaalisen median palvelut kiinnostavat ihmisiä ja iso osa käyttäjistä on nuoria ja nuoria aikuisia. Nuorisotyön onkin löydettävä ne työkalut ja paikat netissä jossa voidaan nuoria tavoittaa ja jossa heille voidaan tarjota jotain nuorisotyöllistä apua, tukea tai palvelua.
Porin ensiaskeleet verkkonuorisotyössä
Porin kaupungin vapaa-aikalautakunta teki 12.3.2008 päätöksen uuden erityisnuorisotyöntekijän viran perustamisesta kaupunkiin ja samalla linjattiin, että kyseisen henkilön toimenkuvaan tulee sisällyttää verkkonuorisotyö. Pienistä ja rajallisista resursseista huolimatta Porissa on koettu tärkeänä panostaa verkossa tapahtuvaan nuorisotyöhön ja sen kehittämiseen. Ensimmäiset työt Porin kaupungin verkkonäkyvyyden ja verkkonuorisotyön kohdalla tehtiin tammikuussa 2009 jolloin nuorisotoimelle avattiin omat nuorten nettisivut www.tiäksää.fi.
Omien nettisivujen ajatuksena on tuoda nuoria koskettavia uutisia Porista ja Suomesta helposti löydettävään paikkaan. Sivuilla ei ole vielä hyödynnetty vuorovaikutteisia palveluita, vaan sivusto toimiikin enemmän tiedotuskanavana nuorille. Seuraava vaihe onkin se, että aktivoidaan nuoria kommentoimaan artikkeleita, lisäilemään omia kuvia ja videoita tapahtumista, harrastuksista yms, sekä tuottamaan omaa sisältöä sivuille. Näin sivuista saadaan sekä informatiiviset, mutta myös aidosti nuoria kiinnostavat.
Porissa on lähdetty liikkeelle siitä ajatuksesta, että hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia sosiaalisen median työkaluja ja niistä kootaan tietovirta omille kotisivuille. Tiäksää sivujen yhtenä tarkoituksena onkin toimia portaalina, josta nuoret löytävät kiinnostavaa tietoa, mutta voivat myös jatkaa matkaa vaikka facebookkiin, twitteriin tai delicoius palveluun.
Sosiaalisen median kenttä tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia nuorisotyölle kohdata nuoria verkossa. Kohtaaminen ei rajoitu pelkästään nuoriin, vaan uudet työkalut luovat hyvät edellytykset solmia verkostoja myös muiden ammattilaisten ja alalla toimijoiden kanssa. Seuraavissa kappaleissa on lyhyesti esiteltynä muutamia uusia palveluita joiden hyödyntämistä laajemmin olisi hyvä pohtia nuorisotyössä.
Twitter – asiantuntijaverkosto (www.twitter.com)
Twitter on mikrobloggauspalvelu, jossa käyttäjät voivat kirjoittaa 140 merkin mittaisia viestejä. Näitä viestejä tai päivityksiä voi kuka tahansa lukea. Palvelun muut käyttäjät voivat valita ketä käyttäjiä he haluavat tarkemmin seurata, näiden seurattavien käyttäjien viestit näkyvät suoraan käyttäjän omalla Twitter sivulla.
Twitter on maailmalla hyvin suosittu ja se on arvioitu olevan jopa kolmanneksi suosituin sosiaalisen median sivusto. Käyttäjien tarkkaa määrä ei ole ilmoitettu missään vaiheessa, mutta kävijöitä Twitterin sivuilla arvioidaan olevan kuukaudessa noin 50 miljoonaa. Valtaosa käyttäjistä on Amerikasta (62%), suomalaisia käyttäjiä on arvioiden mukaan alle 0,5%. Maailmanlaajuisesti mitattuna Twitterin käyttäjistä 81% on alle 29-vuotiaita.
Suomessa nuoret eivät ole vielä oikein löytäneet Twitteriä ja siitä syystä Twitterin käyttö onkin tällä hetkellä nuorisotyöllisesti enemmänkin keskustelua ja ajatusten ja ideoiden vaihtoa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Nuorisotyön näkökulmasta tarkasteltaessa Twitteristä on löytynyt mielenkiintoisia linkkejä sosiaalista mediaa käsitteleviin artikkeleihin ja sitä kautta on luotu verkostoja joita voi hyödyntää miettiessä erilaisia toimintatapoja. Twitteriä käytetään myös varsin paljon liveraportointiin seminaareissa ja koulutuksissa. Palvelu mahdollistaa sen, että käyttäjä kirjoittaa matkapuhelimellaan Twitter viestejä ja asiasta kiinnostuneet voivat seurata näitä päivityksiä omalla koneellaan tai matkapuhelimellaan. Näin mahdollistetaan se, että tietoa ja ajatuksia jaetaan paikasta ja ajasta riippumatta. Liveraportointia seuratessa voi Twitterin kautta esittää tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja ja olla suorassa vuorovaikutuksessa seminaariin tai koulutukseen osallistujan kanssa, vaikka itse ei olisikaan paikalla.
Twitteriä ei ole kunnissa otettu vielä laajasti käyttöön. Tällä hetkellä aktiivisesti Twitteriin kirjoittavat viestejä Oulun kaupunki, jossa on ohjattu kunnan nettisivujen RSS-syöte twitteriin, sekä Porin kaupungin nuorisotyö. Porissa twitterin kautta jaetaan tiäksää sivuilla olevia artikkeleita, mutta samalla myös pieniä välähdyksiä arjen keskeltä. Kiinnostaako tällainen tieto ketään? Ei varmasti suuria joukkoja, mutta niitäkin löytyy, jotka kokevat sen tärkeäksi. Tarkoituksena on ”jalkautua” ja astua mahdollisimman lähelle nuoria. Twitter mahdollistaa suoran kommunikoinnin käyttäjien välillä. Palvelun kautta voi antaa suoraa palautetta sanomisista ja tekemisistä.
Facebook (www.facebook.com)
Facebook on palvelu, jonka kautta voi tavoittaa suhteellisen helposti suuria joukkoja nuoria suhteellisin pienellä vaivalla. Nuoria käyttäjiä Facebookissa on tällä hetkellä noin 250 000 nuorta ikäluokassa 13-18 vuotta. Jos ikähaarukkaa laajennetaan nuorisolain nuori määritelmän mukaisesti, niin alle 29-vuotiaita löytyy yli 800 000.
Yksi keino hyödyntää Facebookkia nuorisotyössä on luoda kunnalle oma fanisivu, jonne nuoret voivat liittyä jäseniksi. Fanisivuille voidaan ohjata RSS syötteitä kunnan nuorten sivuilta, flickr kuvapalvelusta, delicious kirjanmerkkipalvelusta, twitter mikroblogista, aloitekanava verkkodemokratia sivuilta ja monesta muusta paikasta. Facebook toimiikin hyvin tietovirtojen kerääjänä. Kaikki fanisivuille päivitettävä materiaali tulee automaattisesti näkyviin kaikkien fanien omalle seinälle. Tämän ansioista nuoren ei tarvitse käydä surffailemassa kunnan sivuilla tai kunnan muissa palveluissa, vaan tieto tulee kootusti yhteen paikkaan, josta nuori voi poimia itseään kiinnostavat asiat.
Palveluiden kuten Facebook käyttöä ei tulisi jättää vain yhden työntekijän harteille. Jotta Facebookissa ja muissa sosiaalisen median palveluissa joissa kunta on mukana, olisi kiinnostavaa ja ajankohtaista tietoa ja turhaakin informaatiota, tulisi palvelua käyttää mahdollisimman laajalla työntekijäporukalla. Asioiden joita Facebookkiin kirjoitetaan ei tarvitse olla pelkästään informatiivisia, vaan sitä voi kunnissakin hyödyntää samaan tapaan kuin muutkin Facebookin käyttäjät - tilaviesteiksi voi kirjoittaa pieniä tapahtumia arjen keskeltä.
Delicious (www.delicious.com)
Delicious on sosiaalinen kirjanmerkki palvelu, jolla on yli 5 miljoonaa käyttäjää ympäri maailman. Palvelun ideana on se, että mielenkiintoisia linkkejä merkataan delicious palveluun ja jokaiselle linkille annetaan tunniste sanoja, jotka kuvaavat kyseistä linkkiä. Nämä merkatut linkit voi sitten tilata RSS-syötteenä vaikka kunnan kotisivuille. Ne nuoret, jotka ovat tottuneet tilaamaan vaikka suosittujen muotiblogien artikkelit RSS lukijaansa voivat näin ollen tilata delicious palvelusta nuorisotyön suosittelemat linkitkin lukijaansa. Palvelu mahdollistaa myös sen, että linkit voidaan viedä automaattisesti myös facebookkiin tai johonkin muuhun kunnan käyttämään sosiaalisen median palveluun. Tosiasiahan on se, että enää ei riitä että tieto on vain yhdessä paikassa, vaan sen pitää löytyä mahdollisimman laajasti. Palvelussa on mahdollista ehdottaa kiinnostavia linkkejä muille käyttäjille kirjoittamalla linkin kuvaukseen haluttu tunniste sana. Esimerkiksi kaikki linkit joihin lisätään ”tiaksaa” tunniste tulevat automaattisesti mukaan Porin nuorisotyön linkkikokoelmiin.
Floobs (www.floobs.fi)
Floobs mahdollistaa suorien nettitelevisio lähetysten tekemisen ilman suuria investointeja omiin palvelimiin ja tekniikkaan. Riittää että käytössä on nettiyhteys, tietokone ja webbikamera tai videokamera. Tätä palvelua voitaisiin hyödyntää nuorisotyössä niin, että nuorisovaltuuston tai vastaavan kokoukset videoitaisiin suorana lähetyksenä kunnan verkkosivuille. Tämä kannustaisi nuoria aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen ja tätä kautta saataisiin nuoret kiinnostumaan päätöksenteostakin ehkä hieman enemmän. Palvelua voitaisiin hyödyntää myös silloin kun nuorisotiloilla järjestetään bändi-iltoja tai muita tapahtumia. Ne nuoret jotka eivät syystä tai toisesta pääse paikalle voisivat seurata tapahtumaa suorana lähetyksenä netistä.
Qik (www.qik.com)
Samantapainen palvelun kuin Floobs, mutta tässä suoria lähetyksiä voidaan toteuttaa video ominaisuuksilla varustetulla matkapuhelimella. Palvelussa on mahdollista myös suora vuorovaikutus katselijoiden sekä kuvaajan kesken. Qik palvelussa voi samalla kun katselee suoraa lähetystä chattailla ja kommentoida asioita joita videolla tapahtuu.
Palvelua voitaisiin hyödyntää nuorisotyössä monella tavalla. Palvelun avulla voidaan kannustaa nuoria kansalaisvastuuseen ja opettaa heille kansalaisjournalismia. Yhä useammilla nuorilla on käytössään matkapuhelimet joilla voi kuvata videoita. Näin ollen nuoret, kun näkevät jonkun tapahtuman tai asian jota pitävät merkityksellisenä, voisivat he kuvata tuosta tilanteesta lyhyen videon, joka voitaisiin myöhemmin lisätä kunnan nuorten sivuille.
Palveluiden hyöty nuorisotyössä
Uusilla palveluilla on nähtävissä monenlaisia merkityksiä nuorisotyön kannalta. Niiden avulla tavoitetaan nuoria ja saatetaan tärkeää tietoa nuorten ulottuville. Palveluilla mahdollistetaan se, että nuori voi helposti poimia ne tiedon palaset jotka kiinnostavat häntä itseään. Palveluiden avulla voidaan löytää sellaisia nuoria, jotka eivät aikaisemmin ole olleet nuorisotyön piirissä, mutta jotka kaipaisivat nuorisotyöllistä tukea. Tällaisissa tapauksissa suorat yhteydenpitovälineet ovat merkityksellisiä. Nuorille voidaan mahdollistaa yhteydenotto nuorisotyöntekijään, Skypen tai Mesen välistyksellä tai sitten erilaisten chat palveluiden kuten Netari päivystysten kautta.
Uusilla sosiaalisen median palveluilla annetaan samalla nuorille mahdollisuus saada oma äänensä paremmin esille. Nuori saa kokemuksen että hänen sanoillaan ja tuotoksillaan on merkitystä. Tämä vastaa myös lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman asettamiin haasteisiin.
Kuntien nuorisotyön tulisi lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia sosiaalisen median palveluita, erehdyksiä ja virheitä sattuu, mutta niistä voidaan ottaa opiksi. Onnistumisia tulee myös eteen ja niiden avulla saatetaan tuoda jonkun nuoren elämään sisältöä ja turvallisuuden tunnetta. Tärkeää on jalkautuminen sinne missä nuoretkin ovat ja tuoda rohkeasti esille se seikka, että nuorista välitetään ja että aina on luotettavia aikuisia joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Verkon uudet sivustot ja työkalut ovat vain välineitä kohdata nuoria ja mahdollistaa heille terve ja turvallinen nuoruus.
marcus.lundqvist@pori.fi
www.tiäksää.fi
www.twitter.com/tiaksaa
www.facebook.com/tiaksaa
www.delicious.com/tiaksaa
www.youtube.com/tiaksaa
Lähteet :
http://www.sysomos.com/insidetwitter/
http://www.valtikka.fi/valta_ja_vaikuttaminen/suomi/suomi/eduskunta/nuorisolaki
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisopolitiikka/kehittaemisohjelma/liitteet/lapsi_ja_nuorisopolitiikan_kehittamisohjelma.pdf
