Tilastoimatonta tasa-arvoa?

Milla Paumo

Suomi on perinteisesti nähty tasa-arvon mallimaana, vaikka ristiriitaisia tietoja todellisesta tasa-arvotilanteesta ilmaantuu lähes päivittäin. Suomea pidetään maailman toiseksi tasa-arvoisimpana maana valtiollisten satsauksien osalta (HS 27.10.2009), mutta silti naisten uutisoidaan jäävän edelleen huippupalkoissa reilusti jälkeen miehistä (HS 5.11.2009). Tilastokeskuksen mukaan tilanne palkkaeron osalta ei ole muuttunut juurikaan 2000-luvulla.

Tasa-arvotutkimus nuorisotoimialalla on erityisen kiinnostavaa, sillä se antaa tietoa nuorten välisestä tasa-arvosta ja toimii samalla ennusteena tulevaan. Todellisen tasa-arvotilanteen arvioimista varten tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa esimerkiksi sukupuolten määrällisestä esiintymisestä. Näin todetaan syksyn julkaisussa Sukupuolten tasa-arvo valtion resurssiohjaamalla nuorisotoimialalla, joka perustuu hallinnolliselle sukupuolten välisen tasa-arvon käsitteelle.

Kartoituksessa keskityttiin valtion vuosittain rahoittamaan nuorisotoimialaan, johon kuuluu lukuisia eri tahoja järjestöistä aina verkkonuorisotyöhön. Nuorisotoimen osalta sukupuolten määrällistä tilastointia kyseltiin kymmeneltä Suomen suurimmalta kunnalta. Vastausten saaminen osoittautui vaikeaksi, sillä oli epäselvää, kuka tämän tiedon haltija ylipäätään on, ja vain puolet kunnista tilastoi palveluidensa nuoria käyttäjiä sukupuolen mukaan. Vastanneista kunnista suuressa osassa tilastointi perustui usein arvioihin. Näin myös tutkimuksessa mukana olleiden nuorisojärjestöjen osalta, joista joka toinen vastasi kysymykseen. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut eivät myöskään tilastoi asiakkaitansa sukupuolittain vaan vetoavat verkkoviestien anonyymiuteen ja neuvontatyön yleiseurooppalaisiin periaatteisiin. On kysyttävä, miten nuorten eriytyviin tarpeisiin voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla, jos palveluiden käyttäjistä puuttuu olennaista tietoa. Tässä kirjoituksessa tarkoitukseni on lukujen esittämisen sijasta kiinnittää huomio siihen, että nykyinen tilastointi sukupuolijakaumista on puutteellista.

Espoo on yksi vastanneista kunnista, joka tilastoi palveluidensa käyttäjien sukupuolen. Espoolaiset pyrkivät kehittämään toimintaansa arviointimallin avulla, jossa arvionnin kriteerinä on sukupuolisensitiivisyys.
Malli koostuu neljästä tasosta:

1. taso: Toinen sukupuoli on yliedustettuna. Toiminnan toteuttamisessa painottuu vain toisen sukupuolen tarpeet.
2. taso: Tyttöjen ja poikien suhde on tasapainossa. Toiminnassa on huomioitu tyttöjen ja poikien erityistarpeet.
3. taso: Ohjaajien toiminta mahdollistaa sen, että kaikilla nuorilla on fyysistä ja henkistä tilaa toimia talolla yhdenvertaisesti.
4. taso: Ohjaajien tietoisilla teoilla ylitetään kaavamaisia sukupuoliroolien rajoja.


Malli on vastikään otettu nuorisotoimessa käyttöön, ja sen toimivuutta voidaan punnita vasta tulevaisuudessa. On kuitenkin oletettavaa, että tyttöjen ja poikien määrällinen tilastointi kunnissa mahdollistaisi myös työntekijöiden oman toiminnan refleksiivisemmän tarkastelun. Kun ollaan kartalla nuorisotalolla käyvien nuorten sukupuolijakaumasta, on helpompi kehittää malleja, joilla seurata, millä toiminnan tasolla kussakin tilanteessa liikutaan. Näin mahdollisten kehittämiskohteiden paikantaminen helpottuu, ja ongelmatilanteita voidaan parhaassa tapauksessa ennaltaehkäistä.

On hienoa, että Suomi menestyy kansainvälisessä vertailussa sukupuolten tasa-arvon osalta, mutta emme saa antaa hyvien uutisten sokeuttaa meitä pitämään koko tasa-arvokysymystä ratkaistuna. Nuorisotoimialalla haastavimmat kohteet ovat alan naisvaltaisen profiilin murtaminen ja palkkatason nostaminen. Vähemmän panosta vaativat toimenpiteet, kuten sukupuolten aktiivinen tilastointi erilaisten palvelujen käyttäjien osalta, antavat meille jo lyhyemmällä aikavälillä arvokasta tietoa siitä, miten kehittää entistä sukupuolisensitiivisempää nuorisotyötä.

Kirjoittaja, tasa-arvoraportin laatija, valmistelee gradua Helsingin yliopiston sosiologian laitokselle ja toimii osa-aikaisena tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa.

***
Toimituksen lisäys: Tasa-arvoasiat ovat pohdinnassa muuallakin ja on todella ajankohtainen teema. Tämän voi päätellä Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston tiedotusosaston tiedotteesta Tasa-arvovaatimukset ovat tuottaneet tulosta politiikassa - elinkeinoelämä laahaa perässä 18.11.2009.

keskustele >>


www.nuorisotutkimusseura.fi | webmaster@kommentti.fi