Nuorten kehonkuva ja identiteetti verkossa
Suomen yksi suosituimmista kuvagallerioista, IRC-Galleria, juhlii parhaillaan puolen miljoonan rekisteröityneen käyttäjän ylittymistä. IRC-Galleriassa on yli kahdeksan miljoonaa kuvaa, jotka palvelun käyttäjät ovat lisänneet omille sivuilleen. Nämä luvut kertovat jotain kuvagallerioiden suosiosta nuorten keskuudessa. Sanomalehtien liiton Taloustutkimuksella teettämän Nuorison mediankäyttötutkimuksen (2007) mukaan 12–20-vuotiaiden nuorten suosikkimedia ei ole enää televisio, vaan internet. Syy löytynee internetin vuorovaikutteisuudesta ja omien sisältöjen tuottamisen mahdollisuuksista.
Aikaisemmin internetiä pidettiin tilana, jossa sai liikkua vailla ulkonäköpaineita. IRC-Galleriassa oma ulkonäkö, kuvat ja kehollisuus ovat sen sijaan keskeisessä asemassa. Tutkimmekin IRC-Galleriaa käyttäviä 13–15-vuotiaita nuoria kehollisuuden ja identiteetin rakentamisen näkökulmasta. Tutkimuksessamme IRC-Galleriaa käyttäville nuorille oli tärkeintä kuviin liittyvät asiat, kuten toisten kuvien kommentoiminen sekä kommenttien saaminen omista kuvista. Yhtä tärkeäksi koettiin myös yhteydenpito kavereihin.
Tutkimuksessamme tarkastelimme nuorten kehonkuvan ja kehotyytyväisyyden lisäksi nuorten kuvia ja nimimerkkejä. Nuoret esiintyivät IRC-Galleriassa omana itsenään. IRC-Galleriaan laitetut kuvat olivat omakuvien lisäksi kuvia nuorille tärkeistä asioista. Enimmäkseen kuvissa tuotiin esille harrastuksia, lemmikkejä, ystäviä tai perheenjäseniä. Nimimerkeissä kuvattiin esimerkiksi sukupuolta (MariA_92), seksuaalisuutta (hotlady), harrastuksia (GuitarHero), ulkonäköä (Pikku-Helena) tai luonnetta (*epänormaali*). Kuvien joukossa oli myös poseerauskuviksi luokiteltavia kuvia, joita tytöillä oli enemmän kuin pojilla. Malli tällaisiin poseerauskuviin haetaan mitä ilmeisimmin mediasta.
Ajalle tyypillinen visualisoitunut kulttuuri näkyy vahvasti myös nuorisokulttuurissa ja nuorten tavoissa käyttää mediaa. Aikaa vietetään television, elokuvien, uutis- ja mainoskuvien, lehtien ja internetin parissa. Mediankäyttö keskittyy näin ollen kuviin ja videoihin. Mainoksissa ja mediassa painottuneet seksuaaliset kuvastot ja puhe luovat vielä identiteetiltään hauraille nuorille paineita täyttää median rakentamat naisen ja miehin mallit. Erityisesti nuoruudessa kohdataan paljon kehoon ja tunne-elämän liittyviä muutoksia sekä epävarmuutta.
Kehonkuvassa painottuu nuoren henkilökohtainen kokemus ja tyytyväisyys omaa ulkonäköä ja vartaloa kohtaan. Tähän kokemukseen vaikuttavat ympäristöstä ja kulttuurista saatu palaute sekä koetut ulkonäköpaineet, joita osaltaan luo myös media. Epätasapaino oman kokemuksen ja ihannevartalon välillä aiheuttaa yksilössä kehotyytymättömyyttä. Nuorten suosiossa olevat kuvagalleriat tarjoavat vahvan ilmaisukanavan fyysisen minäkuvan alueelle ja keinon saada palautetta omasta ulkonäöstä. Tämä palaute voi olla myönteistä, kehitystä tukevaa tai kielteistä, kehitystä vaikeuttavaa.
Kehonkuvalla ja kehotyytyväisyydellä on suuri merkitys itsetunnon kannalta. Tutkimuksemme mukaan pojat olivat tyytyväisempiä omaan kehoonsa (68 %) kuin tytöt (45 %). Tyytyväisimpiä olivat alipainoiset tai erittäin hoikat tytöt ja normaalipainoiset pojat. Pojilla tyytyväisyys ulkonäköön lisääntyi iän myötä, tytöillä ei. Tytöt pitivät omana ihanteenaan normaalipainoista vartaloa, mutta ajattelivat vallalla olevan kulttuurisen ihanteen olevan hoikempi. Pojat puolestaan ajattelivat tyttöjen kulttuurisen ihanteen olevan normaalipainoinen. Ristiriita oman ja kulttuurisen kehoihanteen välillä selittänee tyttöjen suurempaa kehotyytymättömyyttä. Vastaavanlaista ristiriitaa ei ilmennyt pojilla, joiden oma ja kulttuurinen ihannevartalo oli normaalipainoinen.
Ristiriita tyttöjen oman ja kulttuurisen naisvartaloihanteen välillä antaa syyn pohtia median roolia ihanteiden luojana. Voidaan kysyä, mikä saa tytöt ajattelemaan, että kulttuurissamme ihannoidaan alipainoista tai erittäin hoikkaa naisen kehoa, kun suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista vastustaa itse tätä ihannetta. Tytöt ja pojat elävät periaatteessa samassa mediakulttuurissa, mutta valitsevat kenties erilaisia mediasisältöjä. Tytöt ovat keskimäärin kiinnostuneempia muodista, pukeutumisesta ja ulkonäköön liittyvistä asioista. Näissä mediasisällöissä on usein tarjolla epärealistisia samastumismalleja ulkonäön suhteen. Tämä voisi selittää osaltaan sitä, että tyttöjen ja poikien käsitykset vallalla olevasta naisvartaloihanteesta eroavat toisistaan.
Nuoret tytöt eivät ehkä tiedä, että todellisuudessa heistä suurin osa haluaa olla normaalipainoisia. Jos tytöt oivaltaisivat tämän, saattaisi heidän käsityksensä ”vallalla olevasta ihanteesta” muuttua ja heidän kehotyytyväisyytensä lisääntyä. Nuoret saavat tällä hetkellä vertaistukea erilaisissa verkkoyhteisöissä kehollisuuteen ja ulkonäköihanteisiin liittyvissä asioissa, mutta aikuisten keskustelukumppaneiden läsnäolo ja tuki olisi myös toivottavaa. Lisäksi olisi tärkeää panostaa sellaiseen mediakasvatukseen, joka kasvattaa nuorista kriittisiä median tulkitsijoita.
Merja-Maaria Oinas
KM, suunnittelija, verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava.fi. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus. Oulun nuorisoasiankeskus.
Henna Mikkola
KM, projektikoordinaattori, Oulun yliopisto, Future School Research -hanke.
