Mediaa lukemassa, hyvinvointia edistämässä

Mediakasvatukseen pureudutaan tänä syksynä muun muassa teemalla osallisuus ja hyvinvointi, kun Jyväskylässä järjestetään Mediakasvatus.nyt -seminaari marraskuun lopulla. Tapahtumassa key note -puheenvuoron  pitää tutkija Cecilia von Feilitzen Ruotsista. Hän alustaa lasten oikeudesta medialukutaidon kehittämiseen. ”Miten mediakulttuurin voisi kanavoida nuorten elämänhallinnan tueksi?” kysyy taas seminaarin merkeissä 50-vuotisjuhliaan viettävä dosentti Sirkku Kotilainen.

Mediakasvatusta pidetään siten perustavanlaatuisena ja mediakulttuurissa nähdään mahdollisuuksia tukea ihmisiä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. ”Paikaksi” voidaan tässä ymmärtää erilaisia kiinnepisteitä, jotka voivat olla kulttuurisia, taloudellisia, sosiaalisia tai poliittisia. Näitä kaikkia voidaan yhä enenevissä määrin vahvistaa erityisesti digitaalisen median kautta tai sen avulla. Se ei kuitenkaan merkitse yksilön näkökulmasta elämän virtualisoitumista – pelkästään jo fyysisten tekijöiden vuoksi. Vain harva jaksaisi elää elämäänsä päätteen äärellä koko valveillaoloaikaansa. 

Osallisuus ja hyvinvointi ovat teemoja, joihin liittyy myös käsitys fyysisestä terveydestä. Hyvinvointia ei ole esimerkiksi runsas tupakointi tai liikalihavuus. Eivätkö nämä ole ilmiöitä, joiden voimistumisessa mediakulttuuria pidetään syyllisenä? Ihmiset lihovat, koska eivät liiku (kun eivät mediakulttuurin kuluttamiseltaan ehdi), ja mediakulttuurissa ihannoidaan tupakointia, joka on perusta mallioppimiselle. Kuinka tällaisessa mediakulttuurissa voisi olla perustaa kasvatukselle ja elämänhallinnan oppimiselle, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiselle? Ehkä juuri siksi – siinä piilee toisin katsomisen paikka.

Reijo Kupiainen (2005) kirjoittaa elokuvasta valtavana pedagogisena voimana. Yksi piirre, jota elokuva opettaa, on katse. Kupiaisen mukaan elokuvakokemuksen kautta meidän on mahdollista ajatella vaihtoehtoisia katseen tapoja ja jopa pohtia omaa tapaa katsoa. Katse voi kehittyä vähitellen myös luovaksi ja tuottavaksi – pedagogiikan näkökulmasta erityisen voimalliseksi.

Tämä katseen ja toisin katsomisen mahdollisuuden voisi ajatella laajemminkin mediakulttuuriin, eikä vain elokuvaan, ulottuvana. Itse asiassa moneen mediakulttuuriseen ilmiöön tai esitykseen liittyy paljon elokuvallisia piirteitä. Esimerkiksi Big Brother -voidaan ymmärtää elokuvalliseksi esitykseksi, joka kenties opettaa vaihtoehtoisia katseen tapoja ja rohkaisee katsojaa pohtimaan omaa tapaansa katsoa. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti, sellaisenaan, ole mediakasvatuksellinen prosessi.    

Mutta mitä pitäisi tapahtua, että toisin katsominen muodostuisi sellaiseksi mediakasvatukseksi, joka tukisi elämänhallintaa, osallisuutta ja hyvinvointia? Ensinnäkin, prosessin pitäisi muodostua jotenkin tietoiseksi. Mediakasvatuksella tavoitellaan yleensä yksilön medialukutaidon kehittämistä. Medialukeminen on ajattelun ja kuvittelun liikkeelle saava prosessi, joka riittävästi tuettuna herättää esimerkiksi halun keskustelemiseen ja argumentoitiin toisten kanssa. Tarvitaan siis vuorovaikutusta, jossa jokaisella on tasaveroinen mahdollisuus omien käsitystensä esilletuomiseen.

Toiseksi tarvitaan motivoitumista. Kipinä voi syttyä jo vuorovaikutuksessa toisten kanssa, mutta vaikka miten päin katsoisi, Big Brother ei saa kaikkia syttymään. Tarvitaan siis monipuolisempia sisältöjä, moniarvoisempia ja -kulttuurisempia ”syöttejä”, ajattelun ja kuvittelun ainesta elämän kaikessa kirjavuudessaan. Tässä kohtaa mediakasvattaja voi toimia ovien aukaisijana. Motivoituminen on myös hyvä johdin omaehtoiseen, luovaan tuottamiseen. Pahitteeksi ei kuitenkaan olisi panos mediakulttuurin ammattitoimijoilta itseltään. Kuluttajakatsojiin tulisi suhtautua kuin Liisoihin Ihmemaassa – etukäteen ei arvaa, mitä jännittävää oven takaa löytyy. 

Lähteet
Kupiainen, Reijo. 2005. Elokuva ja toisin katsomisen mahdollisuus. Synnyt 2/2005.

Sara Sintonen
Kirjoittaja on musiikin tohtori ja toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa soveltavan kasvatustieteen laitoksella. Hän on tutkinut ja opettanut mediakasvatusta pitkään ja toiminut Mediakasvatusseuran puheenjohtajana alkuvuodesta 2008 lähtien.

 

 

keskustele >>


www.nuorisotutkimusseura.fi | webmaster@kommentti.fi