Päivähoito ja jatkuvien lainsäädännön uudistusten aika

”Päivähoidon lainsäädäntö on uudistettava, lapsen edun ja hyvinvoinnin turvaaminen on nostettava keskiöön ja varhaiskasvatuksen palveluita on monipuolistettava. Lasten ja perheiden tarpeisiin on vastattava tarjoamalla niin päiväkoti- ja perhepäivähoitoa kuin leikkipuistoja ja muuta avointa varhaiskasvatustoimintaa.”

Näin esitti jälleen Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta loppuraportissaan, joka luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle tammikuun lopulla. Opettaja-lehden päätoimittaja Hannu Laaksola kritisoi raporttia tuoreeltaan pääkirjoituksessaan todeten, että neuvottelukunta ei halunnut tai uskaltanut ottaa raportissaan mukaan kriittistä arviointia varhaiskasvatuksen tilanteesta, vaan pitäytyi käytännössä ainoastaan suojaamaan ja puolustamaan olemassa olevaa. Varhaiskasvatuksen tilanteen analysoinnin asemesta hän toistaa ehdotuksen siitä, että lasten kasvatuksen, oppimisen ja varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisen kehittämisen vuoksi varhaiskasvatuksen hallinto olisi lopultakin saatava opetusministeriön vastuulle.

Sen sijaan opetusministeri Sari Sarkomaan (kok) mielestä varhaiskasvatus on jo osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuutta – ja arkeakin jo ainakin 50 kunnassa. Opetusministeriön helmikuun alun tiedotteen mukaan useilla paikkakunnilla hallinnollinen siirto on nyt vireillä ja yhdistämisestä on saatu pelkästään hyviä kokemuksia. Kunnat ovat kehityksessä monta askelta valtionhallintoa edellä. Hallinnollinen uudistus olisi viivyttelemättä siis toteutettava myös valtionhallinnossa vielä tämän hallituskauden aikana.

Lainsäätäjä ja viranomaiset ovat tehneet viime vuosina jatkuvasti päätöksiä ja linjauksia, jotka koskevat julkista varhaiskasvatusta sekä sen saatavuutta, sisältöä ja kehittämistä. Lasten varhaiskasvatus ei ole kuitenkaan edennyt päätösten ja ohjaavien asiakirjojen tarkoittamaan suuntaan. Lasten päivähoidon hallintoa koskevat säädökset mahdollistavat jo nyt sen, että kunnat saavat päättää, minkä lautakunnan tai toimielimen piiriin lasten päivähoito eri muodoissaan sijoitetaan. Pyrkimys, että kunnat käyttäisivät hyväkseen mahdollisuutensa sijoittaa lasten päivähoito opetushallinnon alaisuuteen, ei ole vielä kovinkaan laajasti kuntakentällä toteutunut.

Kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kehittämisen demokraattisuus on suomalaisessa lapsipolitiikassa pyritty turvaamaan kasvatusta ja opetusta ohjaavalla lainsäädännöllä, lainsäädäntöön perustuvilla opetussuunnitelmien valtakunnallisilla perusteilla sekä kunnissa, kouluissa ja päiväkodeissa laadituilla opetussuunnitelmilla. Yhdessä lisääntyneen arvioinnin kanssa näillä julkisilla asiakirjoilla pyritään tekemään yhteiskunnan järjestämästä kasvatuksesta läpinäkyvää. Näin rakentuvan kuvan avulla julkisen vallan edustajat, lasten vanhemmat ja opettajat ovat voineet yhdessä osallistua yhteiskunnassa järjestettävän kasvatuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Varhaiskasvatuksen, kuten myös perusopetuksen, suunnittelu vaatii tarkkoja tietoja lasten tavoista oppia, täsmällisiä käsityksiä lasten tiedon rakentumisesta eri tiedonaloilla sekä tietoisuutta lasten kehitystasoon sopivista toimintavoista. Kasvatus- ja koulutusjärjestelmän yhteisen hallinnon on oletettu auttavan päiväkotien ja koulujen toimintakulttuurien kohtaamista ja yhteistoiminnan kehittämistä sekä lasten joustavaa siirtymistä oppimisympäristöstä toiseen. Yhteistyön lisäämisen on oletettu olevan avain kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kunkin vaiheen erityispiirteiden ymmärtämiseen sekä ammatillisten tietojen ja taitojen kehittämiseen.

Lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ensisijainen tehtävä on lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen laadukkaan hoidon ja korkeatasoisten pedagogisten käytäntöjen avulla. Yhtenäisiin käytäntöihin siirtyminen merkitsee runsaasti uusia haasteita päiväkotien johtajille, lastentarhanopettajille, rehtoreille ja luokanopettajille. Käynnistymässä on nyt uudistus, jonka on sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmien mukaan määrä toteutua jo vuonna 2010. Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kaavailemat yhteiset selvitykset asi-asta olisi todellakin syytä saada pikaisesti aikaan, kuten ministeri Sarkomaa hallitusohjelman mukaisesti perää.

Jorma Virtanen
KT, varhaiskasvatuksen yliassistentti
Tampereen yliopisto
Opettajankoulutuslaitos

keskustele >>


www.nuorisotutkimusseura.fi | webmaster@kommentti.fi