Kokouksen vai aineiston kasaaja? Tutkija, aktivisti vai diplomaatti?

Vuosi sitten Kommentin lähtölaukauksena pohdittiin nuorten aktiivista kansalaisuutta, erityisesti Hyvinkäällä järjestetyn nuorisopoliittisen EU-kokouksen näkökulmista. Työskentelin vajaan vuoden kokouksen suunnittelijana keräten samalla aineistoa jatkotutkimustani varten. Hyvinkään kokous oli kenttäni. Kentällä täyspäiväisesti toimiminen eli kokouksen suunnittelu ja toteuttamisen koordinointi on vaihtunut tutkijankammiossa täyspäiväisesti istumiseen. Suomen yli pyyhkäisi vuonna 2006 EU-trombi, jonka silmäkkeestä tuli hetki maailmaa katsottua. Nyt analysoin trombin jälkiä tutkijan lasit silmillä. Jäljet näkyvät työhuoneessani videonauhoina, valokuvina, www-sivuina, lehtileikkeinä, pöytäkirjoina, muistiinpanoina, haastattelunauhoina…

Alussa, seitsemän vuotta ennen trombia, oli aktivisti, joka keskusteli kuluttajien kanssa reilusta kaupasta ja rakensi muiden opiskelijoiden kanssa asiaa edistävää järjestöä nuoruuden vimmalla ja aatteen palolla. Hänen valintansa EU-kokoussuunnittelijaksi oli suuri hämmästys aktivistille itselleen. Koordinointikokemusta kyllä löytyi, EU-kokemusta niukalti. Olisiko syynä valintaan voinut olla jopa se, että hänen aktiivisuutensa ei ollut koskaan kanavoitunut nuorisojärjestötoimintaan, vaan muu aktiivinen toiminta oli aina tuntunut enemmän omalta jutulta. Ujuttaa nyt ei-nuorisojärjestöaktivisti nuorisojärjestöaktivistieliitin kokouksen suunnittelijaksi! (Tässä kohden tarkka Kommentin lukija muistaa kuuman keskustelun edustuksellisuudesta vuoden 2006 syksyltä.)

Aktivisti muuttui suunnittelijaksi. Parissa kuukaudessa konkretisoitui oma positio suunnittelutyöryhmän sihteerinä – vähintäänkin seitsemän eri toimijan erilaisten odotusten, toiveiden, näkemysten ja ennakkoluulojen ristitulessa. Hyvinkään kokoukseen liittyneillä instituutioilla ja instituutioiden välisellä yhteistyöllä on omat historiansa ja historiallinen painolastinsa. Työpiste sijaitsi Nuorisotutkimusverkostossa. Suunnittelukokoukset pidettiin opetusministeriössä. Kerran suunnittelija lennätettiin Brysseliin, useita kertoja junalla Hyvinkäälle rakentamaan h-hetken kenttää mahdollisimman sujuvaksi.

Kuvio 1. Kokoussuunnittelijan läheisyys suunnittelutyöryhmän edustamiin organisaatioihin.
kuva / kuvio1.jpg

Eri toimijoiden keskellä suunnittelijasta kouliintui diplomaatti, jonka päämääränä oli onnistunut EU-kokous. Diplomaatti ylläpiti kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä kaikkiin osapuoliin – myös kokousvieraisiin ja kokousavustajiin. Hän pyrki muotoilemaan asiat niin, että pahimmat vastakkainasettelut vältettiin.

Olinko sittenkään aito diplomaatti, sillä takaraivossani jyskytti hidden-tutkija-agenda. Ehkä olinkin koko ajan tutkija peiteroolissa. Keskityin 110-prosenttisesti toteuttamaan mahdollisimman hyvän EU-kokouksen. Silti podin huonoa omaatuntoa, kun en ylipitkien työpäivien jälkeen jaksanut vaihtaa koordinaattorin saappaista tutkijan saappaisiin. Herkästi aistin, jos jollakulla oli kielteinen asenne tutkimukseni tekoon: nauhoitin vain tietyt kokoukset, en käyttänyt työaikaani tutkimuksen tekoon, ylipäätään toivoin, ettei tutkimusorientaatiotani suunnittelutyöryhmässä edes muistettaisi. Kotikoneellani muutamana iltana naputtelemani kenttäpäiväkirjamuistiinpanot olivat lyhytsanaisia ja epäsystemaattisia. Vasta Hyvinkäällä, kokouksen jo rullatessa, toivotin tutkijakollegat reippaasti tervetulleeksi tutkimuskentälleni. Mutta vain tutkijakollegat.

Ja kyllä se reilun kaupan aktivistikin vaikutti kenttään. Hyvinkäällä juotiin reilun kaupan kahvia.

Sofia Laine
VTM, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
Jatko-opiskelija, Helsingin yliopisto, kehitysmaatutkimuksen laitos


Kuva 1: Lehdistötilaisuus Hyvinkään EU-kokouksessa 3.7.2006. Kokoussuunnittelija-tutkija videoi tilaisuutta taustalla.

kuva / videoija.jpg

keskustele >>


www.nuorisotutkimusseura.fi | webmaster@kommentti.fi