Minne koulutie vie?

Martina Reuter & Ruurik Holm (toim.) 2008. Koulu ja valta. Helsinki: Into Kustannus.

Into-kustannuksen pamflettisarjaan kuuluva artikkelikokoelma Koulu ja valta (Martina Reuter & Ruurik Holm, 2008) tarkastelee arkailematta ja suorasanaisesti vallan ja yhteiskunnan suhteita kouluun. Esipuheessa alustetaan, että pamfletin tarkoituksena on käsitellä oppimista niin viisauden ja sivistyksen näkökulmasta kuin keinona vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden edistämiseen.

Kirjoittajat näkevät koulun tilanteessa, jossa ei vastusteta yhteiskunnasta ja elinkeinoelämästä tulevaa painetta koulutuksen välineellistämiseksi vaan päinvastoin nähdään järkevänä asettaa kasvatukselliset ja koulutukselliset tavoitteet ulkopuolelta käsin.

Syitä etsitään koulutuspolitiikan oikeistolaistumiseen yhteiskuntamuutosten kautta peruskoulun alkuajoista lähtien. Tekstit pyrkivät osoittamaan muun muassa millä eri tavoin talousajattelun vaikutukset näkyvät koulun kurssitarjonnassa taideaineiden arvostuksen ja kulttuuri(retki)määrärahojen vähentymisessä, kilpailuasetelman korostamisessa ja todellisten vaikutus- ja kuulemismahdollisuuksien puuttumisessa.

Valtaa ei kuitenkaan tarvitse kieltää, mutta koulun tulisi käyttää oikeutta päättää mihin suuntaan kehitysaskeleitaan ottaa. Kriittisen pedagogiikan hengessä Juha Suoranta painottaa artikkelissaan ”Koulutuksen taloudelliset perusteet tuhokapitalismissa” opettajien ja opettajakoulutuksen vastuuta yhteiskunnan ja koulutuspolitiikan haitallisten virtausten tunnistajina. Ratkaisuina tarjotaan koulun itsehallinnon tukemista, opettajien työnohjausta ja mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittää koulua yhdessä vanhempien kanssa yhteisöksi, joka on vapauden ja autonomian rakentamisen paikka.

Artikkelit herättelevät uudelleen keskustelua koulun perustehtävästä luovan ajattelun tukijana ja aktiivisen kansalaisen kasvuympäristönä. Virpi Lehtinen käsittelee mielenkiintoisesti mielikuvituksen ja luovuuden merkitystä poliittisen vastarinnan toteutumisen edellytyksinä. Mikko Jakonen puolestaan huomauttaa osuvasti tekstissään ”Koulu tietokapitalismissa”, että ihmisen tulisi tuntea saavansa tukea toimiakseen ekologisesti ja kaikin puolin kestävästi yhteiskunnassamme, niin ettei tekisi tietämättään hallaa ympäristölleen. Tarvitsemme voimaannuttavaa ja itsenäiseen ajatteluun kannustavaa oppimisympäristöä, joka tukee meitä kysymään miksi ja miten.

On huolestuttavaa, ettei koulutuspoliittisista suuntauksista ole noussut enempää keskustelua tai liikehdintää koulujärjestelmän kehittämiseksi. Nekin, jotka kyseenalaistavat normaalikoulun ja siihen vaikuttavat taustavoimat, ohjataan vaihtoehtokouluihin tai ehkä vielä useammin annetaan ymmärtää, ettei valittamiseen ole syytä. Miten voisimme vaikuttaa siihen, että valtakunnallista koulujärjestelmää alettaisiin kehittämään humaanimpaan ja lapsikeskeisempään suuntaan?

Vanhemmat ovat avainasemassa valitessaan lastensa koulun, mutta voisivatko yhteisöpedagogit tai muut kasvatusalan ammattilaiset toimia sanansaattajina kunnan ja vanhempien välillä, jotta muutosta saataisiin aikaiseksi? Koulun ympärille voitaisiin muodostaa yhteistyöverkosto nuorisotyöntekijöiden sekä sosiaalihuollon lisäksi myös vanhemmista ja järjestö- ja kulttuuripuolen toimijoista. Tämä tukisi lapsen ja nuoren kiinnittymistä yhteiskuntaan ja kulttuuriinsa jäsenenä, joka kokisi pystyvänsä vaikuttamaan itseään ja ympäristöään koskeviin päätöksiin. Vuorovaikutus voisi korvata sen mitä peruskoulu ei pystyisi tarjoamaan ja parhaimmillaan antaisi tukea vanhemmille ja opettajille kouluyhteisön kehittämiseen.

Sari Vesikansa artikkelissaan ”Peruskoulu ja yksilön tarpeet” painottaa, että kuntien ajankohtainen tehtävä on huolehtia siitä, että kaikissa kouluissa vanhemmilla ja oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa niiden toimintaan kuntalain 27§ edellyttämin järjestelyin. Mutta kuinka moni tietää, mitä edellä mainittu pykälä pitää sisällään? Kansalais- tai kuntalaisoikeudet eivät taida kuulua peruskoulun opetussuunnitelmaan?

Julia

Kirjoittaja on Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelija.