Isyyden vahvistamisen tietopohja ja ruohonjuuritason kehittämistoiminta

Suurkiitokset isyysraportin tuottamisesta. Tämä on oikopolku tutkitun tiedon lähteille. Tuotos mahdollistaa tietoperustaa vahvistavien ruohonjuuritason toimijoiden vaivattoman pääsyn tiedon lähteille. Tuotos lähentää käytännön toimijoita ja tiedon tuottajia. Raportti saattaa myös rohkaista tutkijoiden, kohtaamisten ja vuorovaikutuksen vuoropuhelua.

Äiditkö ovat omineet vanhemmuuden?

Isyysraportissa minua kiinnostaa pohdinta siitä, että kun vanhemmuus puhuu, niin kuka silloin yleensä puhuu. Kuka tosiasiassa käyttää vanhemmuuden ääntä? On mielenkiintoista, että tasa-arvoisesta puhetavasta huolimatta (päiväkodin) kasvatuskeskustelu on ennen kaikkea keskustelua lapsen äidin kanssa. Kun radiossa oli ohjelmaa lasten terveydestä, niin sekin oli äiti-otsikoitu.

Isän mallista

Lapsuuden isän merkitys oman isyyden rakentumisessa ei ole kuitenkaan vähäinen... neljä isää viidestä pitää tärkeimpänä isänmallina omaa isäänsä. Joka kymmenes isä totesi, ettei hänellä ollut isänmallia. Siis tilanteita, joissa isät ja pojat ovat yhdessä, tulisi lisätä, jotta pojista kasvaisi vuorostaan parempia isiä.

Nykyisä poimii lapsuutensa isäkokemuksistaan rusinat pullasta ja neuvottelee loput puolisonsa ja erilaisten kasvatusalan asiantuntijoiden kanssa. Pohdin, keitä ovat neuvottelevat asiantuntijat ja onko heillä isä-osaamista. Sosiaali-, kasvatus- ja terveysalat siis kaipaavat edelleen myös miehiä riveihinsä.

Eräässä tutkimuksessa tytöt epäilivät... joissakin kirjoituksissa oliko isillä tunteita lainkaan? Hyvä kysymys, siis tarvitaan tilanteita ja yhdessä oloa, jopa järjestettyä, missä isät ja tyttäret voivat kohdata toisiaan. Lapsilähtöisyys isyystutkimuksessa

Isyystutkimuksessa tulisi lisätä lapsilähtöisyyttä, niin kuin isyysraportin tekijät toteavat. Myös 10–15-vuotiaiden lasten näkemykset isyydestä kiinnostaa. Näyttäisi, että alle kouluikäisten lasten isyyteen kannustetaan, ja se on hyvä. Lisää kannustusta tarvitaan, kun lapset ovat murrosiässä ja alkavat antaa ikävää palautetta myös vanhemmilleen.

Tavalliset isät ja tavallinen arki

Tutkimuskohteena tavalliset isät saisivat edelleen pysyä agendalla. Tarvitaan tietoa arjen tukemisesta ilman, että isillä olisi mitään erityisiä ongelmia.

Nuorisotyö ja isät

Onko olemassa tutkimusta siitä, miten nuorisotyöntekijät näkevät asiakkaidensa vanhemmuuden? Mikä on isän paikka siinä kuvassa? Isyystutkimus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ovat varmaan jatkossa kestoaiheita. Pohdin kysymystä, että minkälaiset isät tekevät yhteistyötä. Sen lisäksi pitäisi tutkia myös sitä, keiden isien kanssa tehdään yhteistyötä. Olisi myös hyvä saada sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työntekijänäkökulmaa mukaan tutkimuksiin palveluiden käyttäjien näkökulman ohella.

Isyys ja työelämä

Miten lasten kanssa eläminen ja työnteko ovat sovitettavissa tulevaisuudessa? Hyvä arki ja lapset vahvistavat miehen terveyttä. Yritystukia ja verohelpotuksia pitäisikin kohdentaa siten, että työelämä saataisiin panostamaan sekä perhekeskeisyyteen että työhyvinvointiin. Tuottavuuden ylläpitäminen ja lapsen hyvinvoinnin edistäminen saattaisivat olla yhdistettävissä lapsen edusta tinkimättä!

Kansallinen isyysfoorumi

Tähän maahan tarvitaan kansallinen isyysfoorumi. Olisi hyvä, jos asia lähtisi liikkeelle tutkijoiden ja toimijoiden tapaamisesta. Ensi vuoden eduskuntavaalit voidaan käydä myös perheen hyvinvointiin liittyvien kysymysten pohtimiseen. Isän ja lapsen hyvinvoinnin vahvistaminen on kannatettava asia yli puoluerajojen.

Ari Inkinen

Kirjoittaja on Helsingin NMKY:n kehitysjohtaja.