Digitaalista etnografiaa Maailman sosiaalifoorumista
Nuoret omaksuvat ikäryhmänä edelleen nopeimmin uuden teknologian, vaikka aikuiset kurovat kaulaa kiinni koko ajan (ks. Darko Buldioskin kirjoitus Kommentissa). Erityisesti Maailman sosiaalifoorumista tutkija löytää paljon kuvaa ja videokuvaa tapahtumista You Tube -internetsivustolta, joka on erityisesti nuorten globaalisti suosima videoiden tallentamisen avoin sivusto. Sen lisäksi, että videokuvauksen teknologia on kehittynyt, kamerat pienentyneet ja tulleet helpompikäyttöiseksi, myös kameroiden hinnat ovat laskeneet ja yhteensopivuus tietokoneiden kanssa yksinkertaistunut. Yhä useammalla (varsinkin länsimaalaisella) on mahdollisuus ottaa videokuvaa sekä taitoa tallettaa kuvaamansa kotitietokoneelle ja sieltä internetiin kenen tahansa nähtäväksi.
Teknologian kehitys vaikuttaa myös tutkimusmenetelmien kehitykseen – tosin pienellä viiveellä. Ensimmäiset etnografit käyttivät muistivihkojensa ja piirustustaitojensa lisäksi hankalia, suurikokoisia kameroita. Minä, 2000-luvun tutkija, pakkaan ennen lentokonematkaa Amazonasin reunalle rinkkaan mp3-digisanelimen, digikameran ja MiniDV-nauhoille tallentavan videokameran. Enkä todellakaan ole ainoa, jolla on kamera tai videokamera esillä kulkiessani tapahtuma-alueella. Dhijraj Murthy (mt., 837) kannustaakin laajentamaan omaa fyysistä etnografista kenttätyötä digitaalisella etnografialla, jossa hyödynnetään You Tubeen taltioitujen, omaa tutkimusaihepiiriä käsittelevien videoaineistojen lisäksi internetistä löytyviä blogeja sekä muita sosiaalisen verkostoitumisen sivustoja. Tosin internetiä hyödynnettäessä on huomioitava, että sekä tutkijan että tutkittavan sukupuolella, etnisyydellä kuin luokka-asemalla on vaikutusta internetin käyttömahdollisuuksiin ja/tai -tapoihin. Itse lisäisin listaan vielä iän: nuoret käyttävät nettiä enemmän ja monipuolisemmin kuin aikuiset tai vanhukset.
Kansasin osavaltion yliopistossa (Kansas State University) ylläpidetään digitaalisen etnografian blogia, jonka sivustolta löytyy myös mielenkiintoinen ’You Tube etnografinen projekti’, jossa tutkijat sekä tutkivat You Tubea että tallentavat You Tubeen tutkimuksensa osia. You Tube -projektissa Curtis Schwieterman tutkii poliittisia kampanjoita ja kuinka niissä nykyään hyödynnetään You Tubea. Schwieterman kirjoittaa blogissaan sekä tutkimuksen alkumetreistä, ideasta että ensimmäisistä päätelmistään. Blogit ovat internetin yksi sosiaalisten sovellusten muoto (Murthy 2008, 844–848) , joka mahdollistaa vuorovaikutuksen – tässä tapauksessa tutkijan esittämien ajatusten kommentoinnin:
I agree with the idea that Youtube is a magnificent democratic resource, able to give voice and dialogue to to common people. But beware, this gargantuan organization is full of inevitable power relations that we don`t recognize yet. Studying this right away can avoid the abuse from those in obscure power. Is up to everyone, but specially us, social sciences students (among others), to avoid become a new type of slaves. Youtube is just a tool, it can be used for mind numbing control or as a multicultural thinking machine.
Toinen You Tube -etnografiahankkeen alaprojekti, joka tulee lähelle omaa tutkimustani, on Adam Monroen tutkimus globaaleista yhteisöistä. Hän kirjoittaa tutkimusblogissaan You Tuben yhteisöistä, jotka kommunikoivat You Tube -videoiden välityksellä maapallon eri puolilta. Kommunikointi on johtanut myös sosiaalisiin (poliittisiinkin) liikkeisiin, joista hän käyttää esimerkkinä ’ilmaisten halauksien kampanjaa’, joka on rantautunut myös Suomeen. Tähän globaaliin, erityisesti nuorten suosimaan poliittisen toiminnan muotoon törmäsin konkreettisesti Belémin Maailman Sosiaalifoorumin Nuorisoleirissä.
Hetki oli yksi spontaanimmista ja konkreettisimmista poliittisista toiminnoista, joita foorumissa kohtasin. Ja vieläpä nuorten ja nuorten aikuisten toteuttama. Koko iltapäivän oli satanut rankasti. Kävelin sateenvarjoni alla UFRA-yliopistoalueella, kohti pääuloskäyntiä tiellä, jonka varteen Nuorisoleiri jäi. Yhtäkkiä havaitsin, että edessäni kadulla oli jokin este, josta kävelijät eivät näyttäneet pääsevän helposti eteenpäin. Kun pääsin kohdalle, huomasin ison portugalinkielisen kyltin, jonka espanjankielen taidollani tulkitsin tarkoittavan ”ilmaisia halauksia”. Läpimärät nuoret leiriläiset halasivat kaikkia, jotka pyrkivät pääsisäänkäyntiä kohti. Sillä hetkellä, kun kastuin läpimäräksi sateenvarjoni alla, aloin ymmärtää, miksi jotkut leiriläiset olivat ilmoittaneet haluavansa pysyä leirissä koko foorumin ajan – sen erityisen tunnelman takia – ja jättää sadat seminaarit muiden istuttaviksi. Toisaalta aloin ymmärtää myös sitä kritiikkiä, jossa Maailman sosiaalifoorumin avoimen tilan idean nähdään muuntuneen hippimarkkinoiksi tai vasemmiston 2000-luvun Woodstock-festareiksi.
Videoiden ja valokuvien hyödyntäminen monipaikkaisessa etnografiassa laajentaa etnografian presentoinnin vaihtoehtoja kirjoitetusta tekstistä useampiin medioihin (Kankkunen 2007, 205). Sanakeskeisyyttä voidaan horjuttaa kuvan ja videokuvan demonstraatioilla. Metodologian rajojen haastaminen tekee näkyväksi tieteen rajoja ja tieteen tekemisen politiikkaa. Samalla onnistuessaan voi oma tutkimus toimia esimerkkinä uudenlaisesta tutkimustoiminnasta.
Multimediainen aineisto hyödytti tutkimustani tukiessaan tulkintaa, inspiroidessaan monimediaista kirjoittamista ja siten ehkä auttaessaan tuottamaan kohteesta elävää, monipuolista ja tiheää kuvausta, jota lukija tarvitsee ymmärtääkseen löytöjäni (Kankkunen, mt., 194)
On aika ajatella etnografisia kenttämuistiinpanoja muunakin kuin käsin kirjoitettuina huomioina: esimerkiksi juuri kuvina ja videoina. Kenttä on etnografille moniaistinen kokemus, joka kannattaa joiltakin tutkimuksen kannalta relevanteilta osin pyrkiä siirtämään myös lukija-katsoja-kuulijalle moniaistisesti. (Kankkunen mt., 183.)
En ole vielä löytänyt yhteiskuntatieteilijöiltä tieteellistä kirjoitusta siitä, miten pitäisi toimia omien videotallenteiden kanssa. Laitanko omat tuotokseni You Tubeen? En voi kysyä niissä esiintyviltä ihmisiltä, onko materiaalin laittaminen nettiin heille ok. You Tuben sääntöjen mukaisesti, jos joku videolla esiintyvä henkilö raportoi, että video loukkaa heitä, video poistetaan – joko kokonaisuudessaan tai kyseinen kohta leikataan videosta pois. Toisaalta, kun tutkimukseni missiona on vahvistaa huomiota nuorten moniulotteisesta osallistumisen muodoista Maailman sosiaalifoorumiin, ja koska You Tubessa – tai muualla netissä – ei ole yhtä moninaista esitystä nuorten osallistumisesta nähtävillä, eikö videon lataaminen You Tubeen vain voimistaisi nuorten poliittista sanomaa? Kuten valokuvaaja Raisa Kyllikki Karjalainen haastattelussa totesi, tuntui siltä, että kaikki osallistujat toivoivatkin saavansa äänensä kuuluville, mahdollisimman hyvin. Internetistä ääni voi kiiriä tuhansille, jopa miljoonille ihmisille.
Sofia Laine
tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
Lähteet
Kankkunen, Tarja (2007) Monimediaisuuden äärellä. Teoksessa Sirpa Lappalainen & Pirkko Hynninen & Tarja kankkunen & Elina Lahelma & Tarja Tolonen (toim.) Etnografia metodologiana. Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Tampere: Vastapaino.
Murthy, Dhiraj (2008) Digital Ethnography: An Examination of the Use of New Technologies for Social Research. Sociology 42(5), pp. 837–855.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
- Tulostettava sivu
- Lähetä kaverille
