Arkisto - Suurpääkirjoitus

Nuorisotutkijan tieto ja mediajulkisuus

 
Millaista on nykypäivän tiedonpolitiikka, joka väistämättä raamittaa myös nuorisotutkijoiden mediasuhdetta?
 

Lähiötietämisen tuska

Lontoota viime kuukausina pöllyttäneet mediakeskustelut virittävät nuorisotutkijan mieleen klassisen kysymyksen tietämisen sosiaalisista ja moraalisista pulmista.

Nuorten kansalaistoiminnan globaali vastuu – arvoista politisoitumisen ehtoihin

Mitä kaikkea globaali vastuu voi nuorisotyöllisestä näkökulmasta tarkoittaa? Nuorisotoiminnan globaalista liikkeestä tulee ensimmäiseksi mieleen nuorisovaihto-ohjelmat sekä suomalaisnuorten oleskelu ulkomailla – joko fyysisesti tai yhä enenevässä määrin myös virtuaalisesti

Ajattelun kuperkeikat

Suurpääkirjoituksessa käsitellään Sandra Nasser El-Dinen palkittua pro gradu -työtä uudelleen- ja vastaanlukemisen metodeilla. Nasser El-Dinelle representaatioiden muovaaminen muslimikultuuureista merkitsee tasapainoilua sen välillä, ettei tutkija turhaan vahvista vallitsevia negatiivisia stereotyyppejä, muttei toisaalta myöskään kaunistele todellisia sortavia käytäntöjä niihin törmätessään.

Vaeltava etnografia ja vaikea havainto

Se on spämmien poistamista! – huudahti eräs järjestöaktiivi, kun utelin häneltä rasismin vastustamisen mieltä ranskalaisissa järjestöissä. Mitä tämä kuvaannollinen ilmaisu roskapostien hävittämisestä merkitsee tutkijan kenttähavaintona?

Amputoidun sosiologian kriisi?

Ranskalainen sosiologia on kriisissä. Tähän väitteeseen olen törmännyt useasti Pariisin tutkimusvuoteni aikana.

Julkinen kaupunkitila käyttöön – kasvatuksessakin

Pariisilainen maaliskuun loppupuolen kevätviikko täyttyi tasa-arvoisen yhdessä elämisen puolestapuhujista.

Poliittinen kevätsiivous ranskalaisittain

Ranskassa kevät on koittanut. Yhteiskunnallista kevätsiivousta tehdään 14. ja 21. maaliskuuta pidettyjen aluevaalien jälkipyykin muodossa. Tasavaltalaisen keskitetyssä poliittisessa kulttuurissa aluevaalien merkitys kansalaisten silmissä ei ole perinteisesti ollut kovin valtaisa. Hämmästyttävän vähän vaalidebatteja käytiinkin, ja ihmettelin itsekseni, millä keinoin ranskalaiset onnistuvat muotoilemaan kantansa näissä vaaleissa.

Aggressiivinen lähiökoulu: tahra kartalla?

Mitkä ovat ne ranskalaiset kehykset, joihin nuorisoilmiöitä pyritään asettamaan? Kysymys on noussut mieleeni useaan otteeseen seuratessani viime kuukausien mediakeskustelua ja tutkijoiden debattia nuorista. Yksi silmiinpistävä ero verrattuna suomalaiseen keskusteluun on täkäläinen tapa nähdä nuorisoasiat nimenomaisesti osana alue- tai kaupunkipolitiikkaa. Sama pätee myös tutkimukseen: nuoria lähestytään tilan kuluttajina ja tuottajina – tai paikan jähmettäminä vankeina.

Mielen Osoituksen Tunne – kokemuksia pariisilaisilta kaduilta

Kävelen 5-vuotiaan lapseni kanssa päiväkotiin. Pariisin kadulla alkaa viikoittainen Mielen Osoitus: lapsi näyttää tunteensa ja vetoaa aikuisen tunteisiin. Hän tekee sen julkisesti, kaihtamatta ja yleisöä hakien. En halua kävellä, en halua päiväkotiin.